Koirien käyttäytyminen - Page 5 of 6

Leikkejä leikittäväksi koiran kanssa

Koiransa kanssa säännöllisesti leikkivät kehittävät ymmärrystä, kunnioitusta ja kommunikaatiota lemmikkinsä kanssa. Leikit ja pelit ovat yhteisiä aktiviteetteja, joissa sinä ja koira kommunikoitte tai työskentelette jollakin tavalla yhdessä.

Vaikka koirat eivät ole ihmisiä, ne ovat sosiaalisia eläimiä, ja leikkiminen on tärkeä elementti, mitä tulee sosiaalisten suhteiden kehittämiseen. Leikkiminen on tapa ”mallintaa” oikeaa elämää ja monista tempuista on hyötyä myös koiran koulutuksessa ja muissa käytännön tilanteissa.

Voit kouluttaa koiraa tottelemaan leikkimällä ja pelaamalla pelejä, joiden sääntöjen noudattaminen on koiralle palkitsevaa. Kutsu koirasi leikkiin kutsumalla sitä nimeltä. Näin se oppii, että luoksesi kannattaa tulla, sillä luvassa on mukava leikkituokio kanssasi.

Nämä leikit ovat täydellisiä oppimistyökaluja pitämään koiran mielen aktiivisena:

Aarteenetsintä

Koiran tarkan hajuaistin valjastaminen osaksi aarteenetsintä-leikkiä on loistava tapa stimuloida koiran aivoja ja opettaa sitä käyttämään aistejaan. Tässä leikissä koira pääsee ratkaisemaan ongelmaa, jonka ratkaisusta palkintona on piilotettu aarre. Alusta alkaen on tärkeää, että koiralla on mahdollisuus menestyä, eikä se lannistu.

Aloita yksinkertaisesti. Istuta koira ja käske sitä pysymään paikoillaan. Piilota herkku, makupala tai koiran suosikkilelu johonkin helppoon paikkaan. Anna koiran nähdä, kun piilotat sen. Anna koiralle vapaa- tai etsi-käsky ja pyydä sitä etsimään aarre. Palkitse koira isosti, kun se löytää piilotetun aarteen.

Kun koira ymmärtää pelin hengen, vaikeuta leikkiä hieman. Piilota makupala tai lelu toiseen huoneeseen esimerkiksi maitopurkin, limsapullon, jäätelöpurkin tai vessapaperirullan tai käärityn pyyhkeen sisään tai vaikka maton alle. Seuraavalla vaikeustasolla voit piilottaa aarteen johonkin, missä muut tuoksut peittävät sen hajua, kuten pyykkikorin pohjalle tai lautasen alle.

Voit vaikeuttaa leikkiä käyttämällä useita samanlaisia esineitä, kuten purkkeja tai pahvilaatikoita, joista vain yhden sisällä on herkku tai lelu. Anna koiran tutkia niitä ja anna palkinto, kun se valitsee oikean laatikon.

Kumpi käsi

Laita nami nyrkin sisään, pidä nyrkki alhaalla koiran oikealla puolella. Kun koira koskettaa nyrkkiä oikealla tassullaan, sano esimerkiksi ”käsi” ja palkitse heti. Toista harjoitusta useita kertoja. Ota nami nyrkkiin ja vaihda puolta. Pidä nyrkkiä koiran vasemmalla puolella, odota että se koskettaa nyrkkiä vasemmalla tassulla ja palkitse.

Sitten on aika yrittää suoritusta. Laita nami toiseen nyrkkiin ja pidä molempia käsiä koiran edessä. Jos koira koskettaa nyrkkiä, jossa on nami, anna nami sille. Jos koira valitsee namittoman nyrkin, näytä molemmat kädet, mutta älä anna namia. Toista harjoitusta ja huomaat, että koira oppii pikkuhiljaa valitsemaan nyrkin, jossa on nami.

Aina se ei onnistu ihan ensimmäisellä kerralla 🙂

Piiloleikki

Osaako koirasi jo pysyä paikoillaan? Piiloleikki eli kuurupiilo on suosittu lasten leikki, mutta se sopii pelattavaksi myös koiran kanssa niin ulkona kuin sateisina päivinä sisälläkin.

Istuta koira yhteen huoneeseen tai paikkaan ja käske sitä pysymään paikoillaan. Ellei koira osaa vielä paikka-käskyä, tarvitset kaverin pitämään sitä hetken aloillaan. Etsi piilo, josta koira voi löytää sinut aistiensa avulla ja kutsu sitä. Kun koira on löytänyt sinut, palkitse se kehujen kera.

Aloita helpolla piilolla, josta koiran on helppo löytää sinut ja vaikeuta leikkiä pienin askelin piiloutumalla vaikeampiin paikkoihin.

Kuppileikki

Tämä on yksinkertainen, mutta haastava leikki tarkkaavaisuuden harjoitteluun. Ota kaksi läpinäkymätöntä muovikuppia (esim. kertakäyttömuki) ja käännä ne ympäri. Laita makupala toisen alle niin, että koirasi näkee tämän.

Anna koirallesi vinkki tulla kääntämään kuppi, jonka alla makupala on. Toista sama 8-10 kertaa, kunnes koira alkaa ymmärtää leikin. Tämän jälkeen ala vaihtelemaan kuppia, jonka alla herkkupala on.

Kun koira valitsee oikean kupin, anna makupala sille. Jos se ei valitse oikeaa kuppia (tämä tapahtuu aika usein, vaikka se näkee kun laitat makupalan kupin alle), näytä makupala oikean kupin alla, mutta älä anna sitä sille. Anna koiran seurata, minkä kupin alle asetat herkun. Tämä voi kuullostaa helpolta leikiltä, mutta vaatii monelta koiralta runsaasti ajattelutyötä.

Kun koira hallitsee leikin, on aika haastaa sitä enemmän. Laita herkku yhteen kuppiin, mutta vaihtele kuppien paikkaa. Jos koira valitsee oikean kupin, anna herkku. Jos koira valitsee väärän kupin, näytä oikea kuppi, mutta älä anna herkkua. Toista harjoitusta ja huomaat, miten koira oppii keksimään oikean kupin pikkuhiljaa. Tämä on vaikea temppu, johon kaikki koirat eivät pysty.

Yli, ali ja läpi

Koira tuolin alla — Kuva: Hanumann, Flickr

Koiran kouluttaminen temppuihin, jotka vaativat fyysistä taitoa, harjoittaa sen mieltä ja kehoa. Sateisena päivänä voi sisällä harjoitella esimerkiksi tasapainoilua pienten esineiden päällä, askelmien kipuamista ylös ja alas sekä muita temppuja, jotka saavat koiran läähättämään harjoituksen jälkeen. Yksi harjoitus on opettaa koira menemään esineiden yli, ali ja läpi.

Aseta keittiön tuoli, jakkara tai muut tukeva esine harjoituspaikkaan. Opeta koirasi ryömimään esineen alle ja pysymään siellä, ryömimään sen läpi, kävelemään sen ympäri tai hyppäämään sen yli. Naksutin ja namit ovat hyviä apuja tässä harjoituksessa toivotun käytöksen vahvistamiseksi. Johdattele koira tekemään haluttu temppu viemällä namia siitä kohdasta, mistä haluat sen menevän. Palkitse, kun se tekee tempun oikein.

Kun koira on oppinut yhden edellämainituista, voit yhdistellä temppuja peräkkäisiin suorituksiin.

Kuumenee ja kylmenee

Kuumenee ja kylmenee -leikki perustuu käyttäytymispsykologi Karen Pryorin koirien harjoitustekniikkaan. Se on ihanteellista naksutinharjoitusta, koska se noudattaa uuden käyttäytymisen muotoutumisen perusteita.

Tämä leikki sopii erinomaisesti fiksuille koirille, jotka eivät turhaudu helposti. Ja kaikki, mitä sinun tarvitsee tehdä on istua sohvalla, sanoa ”kuumenee” tai ”kylmenee” ja nakella makupaloja koirallesi.

Sinun tulee keksiä jotain, mitä haluat koirasi tekevän. Se voi olla esimerkiksi avainnipun poimiminen lattialta ja tuominen sinulle, ovenkahvan koskettaminen kuonolla tai tassulla tai vaikkapa viltin noutaminen sohvalta. Varaa harjoitukseen reilusi makupaloja ja ota mukava asento sohvallasi.

Kun koira lähestyy määrättyä tehtävää, sano ”kuumenee” innostuneesti ja nakkaa sille makupala. Kun koira menee kauemmaksi annetusta tehtävästä, sano hiljaa ”kylmenee”. Jos se menee takaisin määrättyä tehtävää kohti, sano ”kuumenee”, heitä sille makupala jne.

Lelujen keräys

Siivoaminen ei ole koskaan ollut näin hauskaa! Saadaksesi koiran ymmärtämään leikin säännöt, sen täytyy ensin osata ”irti”-käsky. Koiran saaminen pudottamaan lelun käskystä on tärkeää, koska seuraavassa vaiheessa sen halutaan pudottavan lelu haluttuun paikkaan.

Kun koira osaa irti-käskyn, ala muokkaamaan käytöstä siten, että koira oppii pudottamaan lelun koriin tai laatikkoon. Käytä naksutinta ja makupaloja silloin, kun koira menee lelun kanssa koria kohti tai pudottaa sen lähelle sitä. Kaikki, mikä johtaa lähemmäksi käytöstä, jossa koira tiputtaa lelun koriin, on palkinnon arvoista. Lopulta koira oppii esimerkiksi ”vie koriin” -käskyllä nappaamaan lelun, viemään sen koriin ja jättämään sinne.

Kun tämä osuus alkaa sujua, lisää lelujen määrää. Aloita palkitsemalla koirasi aina, kun se vie lelun laatikkoon. Tämän jälkeen palkitse se, kun se vie kaksi lelua laatikkoon, sitten kolme lelua jne. Lopulta palkinnon saa vasta, kun kaikki lelut on kerätty lattioilta ja viety laatikkoon. Pian näet koirasi juoksemassa ympäri huonetta leluja etsimässä, jotta saisi kerättyä ne mahdollisimman nopeasti.

Tämän tempun harjoittelu vaatii paljon aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta sen harjoittelu ja jujun selviäminen koiralle on yhtä antoisaa seurattavaa.

https://www.youtube.com/watch?time_continue=14&v=PDoJyYw8dtE

Lelujen nimileikki

Koiratutkija Stanley Corenin mukaan keskivertokoira ymmärtää noin 165 sanaa ja harjoittelemalla enemmänkin.

Loistava leikki koiran kanssa on opettaa sille lelujen nimiä ja lähettää se noutamaan niitä nimellä. Itsepäisimmätkin koirat oppivat vähintään muutaman lelun nimen, mutta tämä vaatii paljon johdonmukaista harjoittelua.

Yksi keino nimien opetteluun on pitää kädessään yhtä lelua, sanoa sen nimi ja palkita koira, kun se annetaan sille. Kuvitellaan, että lelun nimi on ”Ankka”. Sano ”Ankka”, anna lelu koiralle ja palkitse se. Toista harjoitus ainakin 20-30 kertaa.

Aseta ankka tämän jälkeen toisen lelun viereen, esimerkiksi ”Köysi”-nimisen vetolelun viereen. Sano ”Ankka” ja jos koirasi valitsee ankan, palkitse se. Jos koirasi valitsee köyden, älä sano mitään, vaan aseta köysilelu takaisin ankan viereen. Sano ”Ankka” uudelleen ja anna koiran valita. Kun koira valitsee johdonmukaisesti oikean lelun ota mukaan kolmas lelu, sitten neljäs lelu jne.

Kun koira on oppinut yhden lelun nimen, aloita harjoittelu toisella lelulla, kuten ”Köydellä”. Pidä köyttä kädessä, sano ”Köysi”, anna se koiralle ja palkitse. Toista 20-30 kertaa. Aseta ”Köysi” toisen lelun viereen (ei ”Ankan”), sano ”Köysi” ja palkitse koira, mikäli se valitsee oikein. Toista harjoitusta niin kauan, että koira onnistuu harjoituksessa.

Kun koira tunnistaa nimeltä ”Ankan” ja ”Köyden”, on testin aika. Aseta ”Köysi” ja ”Ankka” vierekkäin ja pyydä koiraa tuomaan ankka. Palkitse koira vain, jos se tuo ”Ankan”. Jatka harjoittelua, kunnes koira onnistuu muutaman kerran. Vaihda sitten pyyntösi ”Köyteen”. Kun tämä alkaa sujua, tuo mukaan muutama vielä nimeämätön lelu. Kuka tietää miten monta lelun nimeä koirasi voi oppia!

Jäädytetty Kong-lelu

Koira mustan Kong-lelun kimpussa — Kuva: TudorCostache, Flickr/Wikipedia

Ellet itse ehdi osallistumaan leikkiin, yksi parhaista tavoista pitää koira viihdytettynä pitkät tovit on aktivointilelu, herkkuannostelija tai jäädytetty Kong-lelu.

Kong Classic on vastustamaton lelu, joka on tehty kestävästä luonnonkumista. Se pomppii arvaamattomasti ja tarjoaa sopivaa haastetta koiran metsästysvaistoille. Keskellä olevasta reiästä voi sisään laittaa esimerkiksi märkäruokaa, makupaloja tai siihen erityisesti tarkoitettua tahnaa.

Jos haluat tehdä tehtävästä hieman haasteellisemman, jäädytä herkuilla täytetty Kongi ensin pakastimessa.

Vinkkejä leikin hallintaan

Se, millaisia leikkejä leikitte, vaikuttaa suoraan koiran käytökseen. Monien aikuisten koirien ongelmakäytös juontaa juurensa pentuaikana leikittyihin leikkeihin. Leikkien ei tulisi milloinkaan rohkaista koiraa puremaan, tarttumaan tai ajamaan takaa.

Koiralla on kahdenlaisia leluja: rauhoittavia ja interaktiivisia. Rauhoittavat lelut ovat puruleluja ja pehmoleluja, jotka koiran tulisi valita kenkien ja kodin irtaimiston sijasta. Interaktiiviset lelut ovat aktivointileluja, palloja, vinkuleluja sekä heitto- ja noutoleluja, joilla koira leikkii sinun kanssasi.

Älä kiihdytä koiraa liikaa. Vältä toimintaa, jota koira voi luulla haasteeksi tai härnäämiseksi. Älä juokse karkuun lelun kanssa, kiusoittele lelulla tai ota lelua väkisin pois. Nämä voivat voimistaa dominoivaa käytöstä.
Sinä et ole lelu. Älä käytä kehoasi tai vaatteitasi leikin osana. Älä käyttäydy toisen koiran tavoin, laskeudu kontallesi, murise, töni tai paini. Nämä voivat kannustaa koiraa puremaan.
Käytä ääntäsi tehokkaasti. Korkeat kiljaisut voivat kuullostaa vinkulelulta, haavoittuneelta eläimeltä, mikä tuo esiin saalistajan koirassasi. Vinkuminen voi kuullostaa toiselta pennulta, ei laumanjohtajalta. Ole rauhallinen ja asiallinen, puuh matalammalla äänellä. Käske, älä pyydä.
Käytä elekieltä. Jos koira ei ota sinua vakavasti, seiso koiraa korkeammalla. Katso koiraa alaspäin antaessasi käskyn. Jos koira yrittää ottaa sinulta jotain, käytä elekieltä ja tee selväksi, ettei se käy päinsä. Paina esine lähelle kehoasi, liiku koitaa kohti ja katso sitä silmiin.
Sinä päätät milloin leikitään. Pidä vinkulelut, heittolelut ja vetolelut poissa koiran ulottuvilta, ei lattialla lojumassa. Sinä valitset lelun ja päätät milloin leikki alkaa. Koira ei saisi poistua leikin päätyttyä lelun kanssa.
Alkeet ensin. Opeta koirallesi ensin tärkeimmät käskyt: istu, maahan, paikalla, nouda ja irti. Sisällytä nämä käskyt kaikkiin leikkeihin koiran kanssa.

Lisää leikkejä kirjallisuudesta

Koirien kanssa leikkimiselle on omistettu myös muutamia hyviä kirjoja:

Koiran aktivointi - älykkäitä leikkejä koiran kanssa (Roegner Nina 2008) — Adlibris.com ~ 23,70 €

Nina Roegnerin kirjoittama ja Alexandra Kamisin kuvittama Koiran aktivointi – älykkäitä leikkejä koiran kanssa käsittelee koirien ja niiden omistajien valtataistelua, joka syntyy, kun koira ei käyttäydy niin kuin sen pitäisi. Samat koiranomistajat ovat kuitenkin ällistyneitä, miten hyvin koira voi suoriutui, jos sitä kannustetaan käyttämään energiaansa yhteistyössä omistajan kanssa.

Roegnerin mukaan koira voi oppia hakemaan kadonneita lapasia, noutamaan lehden tai jopa rakentamaan palapeliä, jos onnistuu löytämään oikeanlaisen yhteyden koiraan.

Lue myös: Älykkäimmät koirarodut – TOP 100.

Kirja sisältää sekä helppoja että hieman vaikeampia harjoituksia, jotka sopivat koko perheen käyttöön. Kaikki harjoitukset sisältävät askel askeleelta etenevät kuvasarjat. Osa harjoituksista on tarkoitettu ulkona ja osa sisällä tehtäviksi.

101 koiratemppua (Kyra Sundance 2017) — Adlibris.com ~ 22,60 €

Kyra Sundance ja hänen Chalcy-koiransa ovat maailmanluokan koiratemppuesiintyjiä, jotka ovat esiintyneet TV:ssä ympäri maailmaa. Sundancen bestsellerin uusintapainos 101 koiratemppua (2017) sisältää yli 100 aktiviteettia ja virikettä koiran haastamiseen ja suhteen luomiseen. Laaja kokonaisuus, jossa kuvat tempuista vaihe vaiheelta, vinkkejä ongelmakohtiin sekä ideoita tempun hyödyntämiseen.

Temput vahvistavat omistajan ja koiran sidettä, auttavat sitä sopeutumaan ja haastavat sitä sekä henkisesti että fyysisesti.

Leikitellen koiran kanssa (Kyra Sundance 2012) — Adlibris.com ~ 20,90 €

Kyra Sundancen Leikitellen koiran kanssa -kirja vuodelta 2012 sisältää monipuolisia ja hauskoja harjoitteita, joiden avulla tuot koirasi päiviin sekä haastetta että toimintaa.

Kirjan harjoituksia voi käyttää sekä harraste- että kotikoirien päivittäiseen aktivointiin. Jokainen harjoitus on rakennettu niin, että sen ehtii tekemään vaikka kymmenessä minuutissa.

Lähteet ja lisää luettavaa

Miksi koirat ravistelevat lelujaan?

Lelujen jahtaaminen, vetäminen ja raahaaminen on useimmille koirille vaistomaista käytöstä, mutta sitä on myös lelujen ravistelu. Kyseessä ei useinkaan ole ihan kevyt heiluttelu, vaan voimakas selkäsauna, jossa koiran ylävartalo heiluu mukana vinhasti puolelta toiselle. Tällaisen käytöksen historia on jäljitetty koiran esivanhempiin, jotka joutuivat metsästämään selviytyäkseen.

Miksi koira ravistelee lelujaan? Tähän on olemassa muutamia selityksiä:

Metsästysvietti

Pentusi voi olla ihana, suloinen ja kiltti karvapallo, mutta se kantaa yhä mukanaan esi-isiensä vaistoja ja niiden luomaa tarvetta ”hyökätä” lelujensa kimppuun aina silloin tällöin. Jo pienimmätkin pennut ravistelevat lelujaan, vaikka ne eivät itsekään tiedä miksi.

Tämä toiminta jäljittelee susien ja muiden villien koiraeläinten toimintaa niiden tappaessa pieniä saaliseläimiä. Ravistelun tarkoitus on katkaista saaliin kaula tai selkä mahdollisimman nopeasti, jotta se ei pääse pakenemaan.

Leikkiminen

Vaikka koiran juuret makaavat metsästyksessä, se voi ravistella lelujaan myös, koska se on niin kivaa. Kun se on valmis leikkimään, se voi napata lelun ja tulla eteesi ravistelemaan sitä tarmokkaasti. Lelun ravistelu on sen keino sanoa: ”Katso minua, leiki minun kanssani.”

Se voi ravistella myös lelua, minkä olet juuri heittänyt sille lisäten näin leikkiin uuden elementin. Jos lopetat vetoleikin kesken kaiken, koira voi ajatella saavansa houkuteltua sinut takaisin leikkiin lelua ravistelemalla.

Turhautuminen

Koira ja silvottu pehmolelu — Kuva: Sheila Sund, Flickr

Koirat ravistelevat lelujaan myös tarkoituksenaan tuhota ne, jolloin taustalla on yleensä tylsistyminen tai turhautuminen. Tämä on myös yleisin syy sellaisilla koirilla, jotka joutuvat viettämään pitkiä aikoja yksin.

Tällainen käytös voi tarkoittaa valtavaan sotkuun tulemista töistä palatessa, kun pehmolelut on rikottu ja niiden sisälmykset on levitelty ympäri kotia.

Sotkua suurempi ongelma on, että turhautuminen ei usein rajoitu leluihin, vaan tylsistynyt koira voi silpoa myös tyynyt, peitot ja muun kodin irtaimiston. Huomion ja liikunnan lisääminen voi auttaa yli tämän käytöshäiriön.

Lue myös: Koiranpennun jättäminen työpäivän ajaksi yksin

Aggressiivisuus

Suurin osa koirista ravistelee lelujaan vain leikkiäkseen tai perimässään saadun vietin takia, mutta joskus ne tekevät sitä näyttääkseen aggressiota.

Kiinnitä huomiota koirasi asentoon sen ravistellessa lelua. Jos se hypähtelee lelun ympärillä leikkisästi tai laskee ylävartaloaan alaspäin, se leikkii.

Jos koira hyppii ylös, nostaa päätään tai ravistelee lelua sinun tai pienemmän eläimen yläpuolella, sen käytös voi olla aggressiivista. Tällainen käytös voi johtaa pienempien eläimien puremiseen tai ravisteluun, ja se on kitkettävä välittömästi koirakouluttajan tai eläinlääkärin avustuksella. Käytösongelman korjaamiseen voi sisältyä koiran huomiotta jättäminen ja tarkoituksenmukainen rankaiseminen, kun se on aggressiivisessa tilassa, sekä oikeasta käyttäytymisestä palkitseminen.

Ellei lelujen ravisteluun liity aggressiivista käyttäytymistä, sen ei pitäisi olla ongelma.

Katso hauska video pehmoleluaan rajusti kouluttavasta koirasta:

Joko koirasi lempilelu hajosi kovakouraisessa käsittelyssä? Pienille koirille ravisteluleluksi sopii hiiren kokoinen lelu, kun isommat koirat voivat tarvita vähintään ankan kokoisen lelun.

Lähteet ja lisää luettavaa

Miksi koira laittaa makuulle toisen koiran nähdessään?

Olet koirasi kanssa kävelyllä ja kauempana näkyy vastaan tuleva lajitoveri. Koirasi heittäytyy makuulle, eikä suostu hievahtamaankaan, ennen kuin toinen koira on tullut kohdalle tai mennyt ohi. Mistä tällaisessa käytöksessä on kyse?

Makuulle laittaminen on ”leikkiin houkuttelua”, sanoo eläinlääkäri Sharon Crowell-Davis Vetstreet.comille. Koirat käyttävät aikomustensa ilmaisemiseen kehonkieltä, johon kuuluu myös useita leikkiin kutsuja.

”Yksi leikkikutsuista on makuulle laittaminen ja toinen niin sanottu leikkikumarrus, jossa etukeho menee alas ja takakeho on ilmassa. Yksi kutsuista on kohottaa toinen etutassuista ilmaan ja heiluttaa sitä toiselle koiralle joko seisaaltaan tai leikkikumarruksessa. Nämä kaikki ovat tapoja kutsua toinen koira leikkiin”, Crowell-Davis selittää.

Leikkikumarrus on yleinen ja hyvin stereotyyppinen leikkisignaali koirien keskuudessa. Asennon merkitystä ei kuitenkaan täysin tunneta. Asiaa tutkineen Marc Bekoffin mukaan pennuilla ja nuorilla aikuisilla on tapana tehdä leikkikumarrus ennen ensimmäistä siirtoa varmistaakseen, ettei heidän leikkikaverinsa tulkitsisi heidän aikomustaan väärin esimerkiksi puremalla tai hyökkäämällä. Toisin sanoin, leikkikumarrus voi tarkoittaa koiran sanoin: ”Hei, kaveri. Haluan vain varmistaa, että mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan on vain leikkiä. Ok?”

Oppiminen sosiaaliseksi

Ongelmia voi syntyä, jos toinen koira ei tunnista elettä. ”Sekä koirat että kissat ovat sosiaalisia eläimiä. Niillä on synnynnäinen kyky ja kapasiteetti oppia lajikohtaista sosiaalista käyttäytymistä ja oikeanlaisia vasteita lajitovereidensa eleisiin – mutta ne eivät osaa niitä syntyessään.”

Tästä oppimisprosessista johtuen koira on jo pentuna erittäin tärkeää sosiaalistaa uusille asioille, joihin kuuluvat myös toiset koirat. Sosiaalistumisessa tärkeintä on, että pentu saa miellyttäviä kokemuksia toisista koirista ja muista eläimistä. Sosiaalistumisen herkkyyskausi alkaa noin neliviikkoisena ja jatkuu pennusta riippuen noin 14 viikon ikään asti.

Jos koiraa ei ole sosiaalistettu kunnolla, voi tilanne johtaa siihen, että koira ei suostu kulkemaan eteenpäin, kun muita koiria tulee vastaan, tai vetää aina innokkaasti toista koiraa kohti. Se tulee kouluttaa siten, että jokaista vastaan tulevaa koiraa ei tarvitse tervehtiä, vaan vieraat koirat voidaan myös ohittaa taluttajaa seuraten. Johdonmukaisuuden ja tehokkaan oppimisen takia monet asiantuntijat suosittelevat, että hihnassa ollessaan koirat eivät tervehtisi ketään vastaantulevia koiria tai ihmisiä.

Koira, jolla ei ole riittävästi sosiaalisia kokemuksia, voi olla autuaan tietämätön leikkikumarruksen merkityksestä ja suhtautua siihen pelokkaasti tai vihaisesti.

”Toisten koirien kanssa kasvaneet koirat ovat oppineet koirien eleet, signaalit ja etiketin, joten ne tietävät, miten leikkikutsuun vastataan – olipa vastaus sitten myöntävä tai kieltävä.”

Lähteet ja lisää luettavaa

Tarttuuko haukotus ihmisestä koiraan – ja toisin päin?

Useissa tutkimuksissa on pyritty selvittämään tarttuuko ihmisen haukotus koiraan ja tarkoittaako se, että koirat tuntevat empatiaa. Uusimman japanilaistutkimuksen mukaan koirat ovat huomattavasti herkempiä aidoille haukotuksille – ja haukotus tarttuu helpommin koiran läheisiltä ihmisystäviltä.

Haukottelu on refleksi, jossa ihminen tai eläin hengittää syvään suu avoinna. Se yhdistetään usein hapen puutteeseen, väsymykseen tai pitkäveteisyyden tunteeseen, mutta tosiasiassa haukottelu liittynee kuitenkin aivojen lämmönsäätelyyn, sillä kylmä ilmavirta jäähdyttää aivoja. Haukottelun uskotaan olleen myös varhainen laumaeläinten viestintäkeino. Haukottelurefleksi on tarttuvaa ihmisillä ja joillakin eläimillä: kun yksi haukottelee, muutkin saattavat repiä leukojaan ikään kuin myötätunnosta.

Vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten lemmikkikoirat reagoivat ihmisten haukotteluun. Tutkimuksessa seurattiin 29 koiraa, jotka tarkkailivat oikeasti haukottelevaa ihmistä ja haukottelun kaltaisia suuliikkeitä tekevää ihmistä. Koirista 21 haukotteli, kun niiden tarkkailema ihminen haukotteli oikeasti, mutta yksikään koirista ei reagoinut teeskenneltyyn haukotteluun. Haukottelun tarttuminen koiriin osoittaa, että ilmiö ei ole ominainen vain kädellisille ja koirilla on kyky osoittaa empatiaa alkeellisessa muodossa.

Tutkijat tunsivat jo etukäteen haukottelun tarttumiseen liittyvän ilmiön: kun yksi henkilö haukottelee, se voi saada myös muut haukottelemaan. Jotkut epäilevät sen liittyvän myötätuntoiseen eläytymiseen, koska alttiuden haukottelun tarttumiseen ja itsearvioidun empatian välillä on havaittu yhteys. Lisäksi haukottelu ei tartu henkilöille, joilla on autismikirjoon luettavia häiriöitä esimerkiksi sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa.

Mutta ihmiset eivät näyttäisi olevan ainoita eläimiä, jotka ruokkivat tunteita toisilleen. Jos empatia todella aiheuttaa haukottelun tarttumista, myös koirat tuntevat myötätuntoa ihmisiä kohtaan, koska haukottelu tarttuu ihmisistä niihin. Koirat ovat epätavallisen taitavia lukemaan ihmisten sosiaalisia ja viestinnällisiä vihjeitä.

Niinpä tutkijat päättivät järjestää kokeen, jossa koira istutettiin ihmisen eteen joka joko a) haukotteli tai b) teki haukottelun kaltaisia suun avausliikkeitä.

72 prosenttia aidolle haukottelulle altistuneista koirista vastasivat siihen haukotuksella. Yksikään koirista ei reagoinut teeskennellylle haukotukselle. Itse asiassa, haukotuksen tarttuvuus paljastui koirilla korkeammaksi kuin vastaavissa kokeissa, joissa testattiin haukotuksen tarttumista ihmisistä simpansseihin.

Toisessa, vuonna 2010 valmistuneessa tutkimuksessa tutkijat halusivat testata hypoteesia, jonka mukaan tarttuva haukottelu koirilla johtuu empatiasta. Tutkijat päättelivät, että jos empatia todella aiheuttaa haukottelun tarttumisen, koirat todennäköisesti vastaisivat helpommin omistajansa haukotukseen. He ottivat 19 koiraa, ja laittoivat niiden omistajat ja tuntemattomat henkilöt haukottelemaan niille. Valitettavasti tehdystä 38 kokeesta koirat vastasivat haukotukseen vain viisi kertaa ja kaikilla kerroilla tämä tapahtui vatauksena tuntemattomalle.

Vuonna 2013 japanilaiset tutkijat veivät asian pidemmälle. Tutkijat toistivat kokeen, mutta pyrkivät erottamaan kaksi haukottelun mekanismia: empatian ja uupumuksen. Tutkimuksessa 25 koiraa tarkkaili tuttua (omistaja) ja tuntematonta ihmistä, jotka joko haukottelivat tai tekivät haukottelun kaltaisia suuliikkeitä. Samalla koirien sykettä seurattiin.

Haukottelu tarttui oikeasti haukottelevilta ihmisiltä merkittävästi helpommin, kuin haukottelua suun liikkeillä vain teeskenneiltä ihmisiltä. Lisäksi koirat haukottelivat useammin tarkkaillessaan tuttua henkilöä kuin tuntematonta.

Tutkimuksessa koirien haukottelun tarttuvuus korreloi emotionaalisen läheisyyden kanssa. Toisin sanoen, koirat näyttävät vastaavan haukotteluun todennäköisemmin, kun haukotteleva ihminen on niille tuttu, kuten omistaja. Koirien sydämen syke ei eronnut eri olosuhteissa, joten haukottelun tarttuvuudella ei luultavasti ole tekemistä stressin kanssa. Tutkimustulosten mukaan haukottelun tarttuvuus indikoi, että koirilla voi olla alkeellisia empatian muotoja.

Faktoja haukottelusta

Haukottelu liittyy todennäköisesti aivojen lämmönsäätelyyn.
Haukottelu on tarttuvaa. Kun yksi haukottelee, muutkin voivat haukotella.
Haukottelun tarttuvuus on yhdistetty empatiaan eli myötätuntoiseen eläytymiseen.
Haukottelu tarttuu ihmisistä koiriin jo pelkän äänen perusteella.
Cuteness.comin mukaan haukottelu tarttuu myös koirilta ihmisille.
Haukottelu tarttuu jopa viisi kertaa todennäköisemmin jos haukottelija on koiran omistaja.

Pystytkö katsomaan tämän videon haukottelematta:

Lähteet ja lisää luettavaa

Miksi koirat syövät toisten eläinten kakkaa?

Koiraystävillämme on lukuisia vastenmielisiä tapoja, kuten vessanpöntöstä juominen, mudassa piehtarointi ja oman takapuolen nuoleminen, mutta yksi sen ällöttävistä tottumuksista on ylitse muiden: kakan syöminen. Tämä maneeri saa monet koiranomistajat yökkäilemään inhotuksesta. Tavalle on olemassa myös tieteellinen nimi, koprofagia (engl. coprophagia) ja se tarkoittaa pääasiassa eläinmaailmassa esiintyvää ulosteiden syömistä.

Muutamia faktoja koprofagiasta:

Kalifornian yliopiston tutkijoiden mukaan noin neljännes lemmikkikoirista syö toisinaan ulosteita ja noin kuudennes niistä on säännöllisiä kakansyöjiä. Useimmat tyytyvät vain nuuhkaisemaan.
Koirat syövät harvoin löysää kakkaa tai ripulikakkaa. Kovat ja jäätyneet kakat maistuvat niille paremmin.
Ulosteiden syöminen on yleisempää usean koiran talouksissa (~33 %) kuin yhden koiran talouksissa (~20 %).
Nartut syövät ulosteita uroksia useammin.
92 % kakansyöjistä haluaa tuoretta tavaraa, vain 1-2 päivää vanhaa.
85 % kakansyöjistä ei syö omia jätöksiään, vaan pelkästään muiden koirien.
Ruokaa varastavat koirat ovat todennäköisempiä kakansyöjiä.

Miksi koirat sitten syövät ulosteita?

Ihmisten tavoin koirillakin on omat motiivit käyttäytymiselleen. Koirat syövät kakkaa monista eri syistä niiden iästä, koulutuksesta, elinolosuhteista ja ruokavaliosta riippuen. Tässä jutussa kerromme, mitkä asiat voivat saada koiran syömään toisten koirien tai muiden eläinten ulosteita, pitääkö siitä olla huolissaan ja miten tavasta pääsee eroon.

Koira on syntynyt syömään ulosteita

Villikoiria. Kuva: Noloha, CC BY-SA 2.0 de, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=5904338

Ennen kuin koirat kesytettiin, ne olivat raadonsyöjä, jotka söivät mitä tahansa vain löysivät. Vielä tuhansia vuosia sitten koirat ruokailivat pääasiassa muiden eläinten jätteillä, ja ulosteiden syöminen voi olla vain jäänne koiran historiasta.

Joillekin lajeille, kuten kaneille, ulosteiden syöminen on täysin normaali keino saada tärkeimmät ravintoaineet. Itse asiassa, mikäli kaneilta estetään papanoiden syöminen, ne sairastuvat ja nuoret yksilöt eivät menesty. Koirien ei onneksemme tarvitse saada tarvitsemiaan ravintoaineitaan ulosteista.

Havannankoirapentue — Havannankoiran pentuja. Kuva: Cartman0052007 at English Wikipedia [GFDL (http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html) or CC BY 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/3.0)], via Wikimedia Commons

Tietyissä tapauksissa, kuten vastasyntyneiden pentujen kohdalla, kakan napostelu on emoille vaistomaista ja täysin normaalia toimintaa. Emät haluavat pitää pesänsä puhtaana, koska hajut houkuttelevat saalistajia. Siksi se siivoaa pentujensa jätökset syömällä ne noin ensimmäisen kolmen viikon ajan. Pennut omaksuvat tämän käytöksen ja alkavat syömään omia, sisarustensa ja muiden eläinten, kuten kissojen, ulosteita. Koirien suurinta herkkua ovat hevosen lanta ja hanhien jätökset.

Omien ulosteiden syöminen on harmitonta, mutta muiden eläinten ulosteiden sisältämät loiset, virukset ja myrkyt voivat olla terveydelle haitallisia. Useimmissa tapauksessa pennut lopettavat muiden ulosteiden syömisen noin yhdeksän kuukauden ikäisenä.

Usean koiran talouksissa koirilla on dominoiviin ja alistuviin rooleihin perustuva nokkimisjärjestys. Alistuvat koirat syövät silloin tällöin dominoivien perheenjäsentensä ulosteita. Jos yksi koirista sairastuu, terve koira voi syödä sairaan koiran ulosteita. Tämä saattaa olla vaistomainen reaktio piilottaa heikompi koira ”saalistajilta”.

Koirat ovat hyviä oppilaita

Koirat oppivat nopeasti tekemään asioita, joita niiden halutaan tekevän ja välttämään asioita, joita niiden ei haluta tekevän.

Koiranpennut tekevät tarpeensa sisälle, kunnes ne oppivat sisäsiistiksi noin puolen vuoden ikäisenä. Jos siivoat koiran jätökset ennen sisäsiistiksi oppimista koiran nähden, se voi helposti ymmärtää tarkoituksesi väärin ja kopioida toimintaa ”siivoamalla ne itse”. Se voi myös nähdä muiden koirien syövän kakkoja ja oppia tavan niiltä.

Pentujen osalta ulosteiden syöminen voi olla oppimisprosessi, koska ne oppivat paljon asioita poimimalla kaiken mahdollisen suuhunsa. Useimmat pennut oppivat melko lyhyessä ajassa myös, ettei kakan maku ole kummoinen.

Jos kakkaa syövä koirasi on pentu, voit olla siis huoleti. Sen tavat muuttuvat todennäköisesti ajan myötä. Tarkkaile kuitenkin, mitä pentu syö ja korjaa sisätiloissa jätökset pois mahdollisimman nopeasti, jotta se ei kehitä pahoja tapoja.

Pitääkö kakkaa syövä koira viedä eläinlääkärille

Jos aikuinen koirasi alkaa yllättäen syömään ulosteita, sinun tulisi varata aika eläinlääkärille ainakin seuraavien terveysongelmien poissulkemiseksi:

loiset
ravintoainepuutokset
imeytymishäiriöt
diabetes, Cushingin oireyhtymä, kilpirauhasen vajaatoiminta ja muut sairaudet, jotka voivat lisätä ruokahalua
lääkkeet, kuten steroidit

Koira voi alkaa syömään omia ulosteitaan monista syistä. Sellaisia syitä ovat esimerkiksi eristäminen, liian ahtaassa tilassa asuminen, ahdistuneisuus, huomionhaku, emolta oppiminen, sekä sairaan tai vanhan koiran kanssa asuminen. Myös koirat, jotka ruokitaan ulosteiden lähellä, voivat yhdistää ruoan tuoksut ulosteen tuoksuun.

Miten estää koiran kakan syöminen

Eläinlääkärit ja koiranomistajat ovat saavuttaneet hyviä tuloksia muutamalla keinolla:

Vitamiinit. Erään teorian mukaan koirat syövät ulosteita, koska niiden ruokavaliosta puuttuu jotain. Erityisesti B-vitamiinin puutosta on epäilty koprofagian aiheuttajaksi ja tutkimukset ovat tukeneet väitettä. Vuonna 1981 julkaistussa tutkimuksessa ulosteista paikannettiin tiamiinia eli B1-vitamiinia. Koirille tarkoitettua B-vitamiinia voi antaa lisäravinteena ruoan mukana.
Entsyymit. Modernin koiran ruokavalio sisältää sen esi-isien ruokavalioon verrattuna enemmän hiilihydraatteja ja vähemmän lihaperäisiä proteiineja ja rasvoja. Pystyäkseen sulattamaan tärkkelyksen, koira tarvitsee ruoansulatuksen läpi kulkevia entsyymejä. Tarjoa koirallesi enemmän lihaa suhteessa hiilihydraatteihin esimerkiksi 100 % lihaherkkujen muodossa.
Matokuurit. Koiralla voi olla monenlaisia matoja, joista yleisimpiä ovat suolinkainen, hakamato ja heisimato. Mikäli koiralla on loisia, se voi pyrkiä tasapainottaan suoliston tilaa syömällä ulostetta. Aikuisille koirille suositellaan madotusta 1-3 kertaa vuodessa. Matokuureja myydään useimmissa apteekeissa tabletteina, rakeina ja tahnana.

Kenties paras keino lopettaa koiran kakan syöminen on koulutus. Pidä koiran elinalue puhtaana, piha mukaan lukien. Jos taloudessa on kissa, älä päästä koiraa kissan hiekkalaatikolle. Valvo koiraa kävelyillä ja korjaa sen jätökset aina heti kakkapusseihin. Työskentele ahkerasti ”irti”- ja ”tule”-käskyjen kanssa. Yksi hyvä harjoitus on palkita koira heti tarpeiden tekemisen jälkeen, jolloin se oppii tulemaan niiden jälkeen luoksesi, eikä jää haistelemaan (tai maistelemaan) omia pökäleitään.

Ulosteen syömisen jälkeen koiran hengitys saattaa haista pahalle. Pahanhajuinen hengitys johtuu yleensä bakteereista, jotka muodostavat erityisesti väli- ja poskihampaiden pinnalle plakkia. Säännöllinen hampaiden harjaaminen siihen tarkoitetulla hammasharjalla on tehokas keino ehkäistä plakkia. Myös puruluiden pureskelu poistaa plakkia, mutta ei pääse hampaiden väleihin yhtä hyvin kuin hammasharja.

Lähteet ja lisää luettavaa

Artikkelikuva: Jame and Jess, Flickr. Some rights reserved. Kuvaa muokattu.