Koirien loishäätöön tarkoitetut lääkkeet, joita monet koiranomistajat käyttävät säännöllisesti kirppujen ja punkkien torjuntaan, voivat huomaamattomasti aiheuttaa haittaa ympäristölle.
Imperial College Londonin tuoreen tutkimuksen mukaan näiden lääkkeiden sisältämät aineet päätyvät lammikoihin ja muihin vesistöihin, joissa koirat uivat, mikä asettaa vesieliöstön vaaraan.
Uiminen levittää myrkyllisiä aineita veteen
Tutkimuksessa tarkasteltiin koirien uimapaikkoja Lontoon Hampstead Heath -puistossa, ja tulokset olivat huolestuttavia. Koirien käyttämät loishäätövalmisteet, kuten imidaklopridi ja fiproniili, ovat osoittautuneet erittäin haitallisiksi vesieliöille.
Nämä samat kemikaalit kiellettiin maatalouskäytössä jo vuonna 2018, koska niiden on havaittu olevan vaarallisia mehiläisille ja muille pölyttäjille. Silti ne ovat edelleen sallittuja lemmikkien loistorjunnassa.
Imidaklopridi ja fiproniili leviävät veteen erityisesti silloin, kun koirat uivat pian lääkkeiden käytön jälkeen. Punkkikarkotteista esimerkiksi Bayvantic Vet ja Ataxxa Vet sisältävät imidaklopridia. Frontline Vet- ja Frontlike Comp valmisteet sisältävät fiproniilia
Tutkimuksessa havaittiin, että uimapaikoissa, joissa koirien uinti oli sallittua, näiden aineiden pitoisuudet ylittivät turvallisiksi katsotut rajat yli 20-kertaisesti.
Vahingolliset pitoisuudet vesistöissä
Tutkimus sisälsi vedenlaadun mittauksia kolmessa koirien uimapaikassa, kolmessa uimakiellon alueella olevassa lammessa sekä kuudessa lammikoita yhdistävässä purossa. Koirien uintipaikoissa imidaklopridin pitoisuus oli keskimäärin 309 ng/l ja fiproniilin 32 ng/l – molemmat reilusti korkeampia kuin vesieliöstölle vaarallisiksi katsotut arvot.
Muut uimarajoitusten lammikot eivät sisältäneet lainkaan näitä kemikaaleja, mikä viittaa vahvasti siihen, että koirat ovat pääasiallinen saastumisen lähde näissä vesistöissä. Veden analyysi osoitti, että saaste ei ollut peräisin muista kaupunkiympäristön jätevesipäästöistä, vaan juuri uimapaikoista, joissa koirien loishäätövalmisteet kulkeutuvat veteen.
Koiranomistajille enemmän tietoa
Tutkimuksen myötä halutaan lisätä tietoisuutta loishäätölääkkeiden vaikutuksista ympäristöön. 101 koiranomistajasta 86 prosenttia ei tiennyt loishäätövalmisteiden ympäristövaikutuksista.
Valmistajat suosittelevat usein, että koiria ei pestäisi tai päästettäisi uimaan muutamaan päivään loishäädön jälkeen, mutta tutkimusten mukaan näitä kemikaaleja voi huuhtoutua niiden turkista pidempäänkin.
Tutkijat suosittelevatkin harkitsemaan torjunta-aineiden käyttöä tarvittaessa eikä säännöllisesti. Loishäätöä voisi käyttää vain tarpeen mukaan, mikä vähentäisi näiden kemikaalien kulkeutumista ympäristöön.
Ratkaisuehdotuksia ja vastuullisempia käytäntöjä
Koirien uintia luonnonvesissä ei haluta kieltää kokonaan, sillä ulkoilu ja uiminen tuovat paljon iloa sekä koirille että niiden omistajille.
Sen sijaan koiranomistajille voitaisiin antaa tarkempia ohjeita kemikaalien käytöstä, jotta he voivat tehdä tietoisia valintoja. Yksi vaihtoehto voisi olla siirtyä suun kautta otettaviin tabletteihin, joiden vaikutuksista vesiympäristöön tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta.
Koirien loishäätöaineiden haittavaikutuksista vesistöille tiedetään vielä vähän, ja tutkimuksia aiheesta kaivataan lisää. Monet eläinlääkärit ja järjestöt eivät suosittele säännöllisiä loishäätöjä ilman erityistä tarvetta, mutta käytäntö on silti yleinen, erityisesti erilaisten lemmikkien terveysohjelmien myötä.
Tutkimus korostaa tarvetta lisätä tietoisuutta koirien loishäätölääkkeiden ympäristövaikutuksista ja kannustaa koiranomistajia harkitsemaan, onko lääkkeiden jatkuva käyttö todella tarpeellista.
Yhteenveto
Koirien loishäätölääkkeet ovat arvokkaita lemmikkien terveyden ylläpitämiseksi, mutta niiden säännöllinen käyttö voi aiheuttaa vakavia ympäristöhaittoja.
Koiranomistajien tiedon lisääminen ja tarpeenmukainen käyttö voivat vähentää näiden haitallisten aineiden päätymistä luonnonvesiin.
Koirien ja luonnon hyvinvoinnin kannalta on tärkeää löytää tasapaino, joka suojelee sekä lemmikkien terveyttä että ympäristöä.
Olet juuri palannut kotiin, ja rakas koirasi odottaa malttamattomana eteisessä. ”Kuka on hyvä poika?” sanot ehkä hieman korkeammalla äänellä ja normaalia hitaammin artikuloiden. Koirasi häntä vispaa, ja katse on kiinnittynyt sinuun kuin sinä olisit maailman tärkein asia. Oletko koskaan miettinyt, miksi puhut koirallesi näin? Miksi äänesi muuttuu kuin itsestään, ja miksi tuntuu siltä, että koira ymmärtää sinua paremmin, kun käytät ”koirakieltä”?
Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että puhetyylimme muutos ei ole pelkkää huomaavaista söpöilyä. PLOS Biology -tiedejulkaisussa julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiset hidastavat puhettaan tarkoituksella puhuessaan koirille – ja tämä hidas tempo auttaa koiria ymmärtämään meitä paremmin.
Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miten ja miksi koirat reagoivat ihmisen puheeseen ja millä tavoin voimme parantaa kommunikaatiota lemmikkiemme kanssa.
Miksi puheemme muuttuu puhuessamme koirille?
Useimmat koiranomistajat tunnistavat ilmiön – koiralle puhutaan usein kuin lapselle. Puhe muuttuu korkeammaksi, sanat valikoidaan tarkemmin, ja puhenopeus hidastuu. Ilmiötä kutsutaan nimellä ”dog-directed speech”, eli koiralle suunnattu puhe tai ”koirapuhe”.
Se muistuttaa tapaa, jolla ihmiset puhuvat usein lapsille: selkeästi, rauhallisesti ja yksinkertaistaen. Lapsille puhuttaessa käytämme usein hidasta ja ylöspäin nousevaa ääntä.
Mikä saa meidät puhumaan koirille tällä tavalla? Yksi syy on luonnollinen halu tulla ymmärretyksi ja luoda läheinen yhteys. Kun koira katsoo intensiivisesti ja seuraa tarkkaavaisena eleitämme, moni meistä kokee luonnollista tarvetta ”kohdata” koira sen ehdoilla.
Koiralle puhuminen hitaasti ja selkeästi on tapa vahvistaa yhteyttä ja varmistaa, että koira ymmärtää sanomamme paremmin.
Ihmisten ja koirien välinen kommunikaatio
Geneven yliopiston Eloïse Déauxin johtamassa tutkimuksessa anlysoitiin, miten ihmiset ja koirat kommunikoivat ja miten koirat reagoivat ihmisten puheeseen.
Tutkijat analysoivat 30 koiran sekä 27 ihmisen puhetapoja viidellä eri kielellä. Ihmisten aivotoimintaa tarkasteltiin puhuessa toisille ihmisille sekä puhuessa koirille, ja koirien vastetta puheeseen mitattiin aivosähkökäyrän (EEG) avulla.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että ihmiset puhuvat paljon nopeammin kuin koirat ääntelevät. Kun ihminen puhuu normaalisti noin neljän tavun sekuntivauhdilla, koirat haukkuvat, vinkuvat tai murahtelevat keskimäärin kaksi kertaa sekunnissa.
Kun ihmiset puhuvat koirille, heidän puhenopeutensa hidastuu noin kolmeen tavuun sekunnissa – ja puhenopeuden hidastaminen osuu paremmin koiran käsityskyvyn alueelle.
Hitaampi puhe auttaa koiria ymmärtämään komentoja
Tutkimuksen merkittävin havainto oli, että puhenopeuden hidastaminen parantaa koiran kykyä ymmärtää ihmisen puhetta.
Koirien aivotoiminta keskittyy hitaampiin rytmeihin, niin sanottuihin delta-rytmeihin, kun taas ihmiset käsittelevät puhetta nopeammilla theta-rytmeillä. Tämä ero tarkoittaa, että koirien aivot on viritetty reagoimaan hitaampaan ja selkeämpään puheeseen.
Kun puhumme koiralle hitaasti, tavallista matalammalla tempolla, koira pystyy kuulemaan ja reagoimaan paremmin siihen, mitä sanomme. Tämä auttaa koiria ymmärtämään, milloin annamme käskyjä ja milloin kyse on arkisemmasta jutustelusta.
Koira ymmärtää sekä sisällön että sävyn
Moni koiranomistaja saattaa ajatella, että koira kuulee vain äänen sävyn eikä välttämättä ymmärrä sanojen sisältöä. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että koirat tarvitsevat sekä sisällön että äänen sävyn pystyäkseen täysin ymmärtämään viestimme.
Pelkkä ”koiraäänen” käyttö ei riitä, vaan koirille myös sanan merkityksellä on väliä.
Havainto haastaa perinteisiä käsityksiä koirien ymmärryskyvystä ja osoittaa, että ne ymmärtävät enemmän kuin ehkä luulemme – etenkin silloin, kun puhe on hidasta ja selkeää.
Onko sinulle koskaan käynyt niin, että olet katsonut lemmikkiäsi ja huomannut sen kasvoilla ilmeen, joka näyttää erehdyttävästi hymyltä?
Tämä on yleinen kokemus monille koiranomistajille ympäri maailman. Koirien ”hymy” herättää mielenkiintoisen kysymyksen: hymyilevätkö koirat todella samalla tavoin kuin ihmiset ja jos, niin, mitä se tarkoittaa?
Me ihmiset tulkitsemme usein eläinten käytöstä ja ilmeitä omien tunteidemme ja käyttäytymisnormiemme kautta. Koirat, nuo ihmisen parhaat ystävät, ovat erityisen alttiita tällaiselle tulkinnalle. Olemme tottuneet tulkitsemaan koiran hännän heilutusta ilon merkkinä ja murinaa uhkana, mutta miten on hymyn laita? Voiko koira todella hymyillä, ja jos voi, mitä se merkitsee sen tunnetilasta?
Kultaisennoutajan omistajana tiedän, miten koiran siirtyminen rentoutuneempaan ”läähättävään” tilaan, saa sen näyttämään hymyilevältä. Onko se sattumanvaraista vai todellinen merkki onnellisuudesta? Tutustukaamme siihen, mitä tiede sanoo aiheesta; hymyilevätkö koirat oikeasti?
Eläimet jotka hymyilevät ja jotka eivät
Eläinten hymyily on mielenkiintoinen aihe, johon liittyvät sekä biologia että eläinten käyttäytyminen. Vaikka jotkut eläimet saattavat näyttävän hymyilevän, niiden ilme ei välttämättä vastaa ihmisen hymyilyyn liittyviä tunteita ja merkitystä.
Delfiinit, nuo älykkäät merinisäkkään ovat erityisen kuuluisia hymyilevistä kasvoistaan. Niiden hymy johtuu kuitenkin niiden suun anatomisesta rakenteesta, eikä välttämättä indikoi iloisuutta.
Delfiini ei välttämättä hymyile iloisuuttaan, vaikka se siltä näyttääkin.
Samaten, vaikka kissat voivat ilmaista tyytyväisyyttään kehräämällä tai muulla käyttäytymisellään, ne eivät yleensä näytä hymyilevän samalla tavalla kuin ihmiset tai koirat.
Myöskään linnuilla tai matelijoilla, kuten liskoilla ja käärmeillä, ei ole kasvonpiirteitä, jotka muistuttaisivat hymyä. Niiden käyttäytymistä ja kommunikaatiota tulkitaan enemmän äänen ja kehonkielen kautta.
Sen sijaan koirat sekä monet kädelliset, kuten apinat ja simpanssit, voivat hymyillä tavalla, joka muistuttaa ihmisten hymyä, erityisesti silloin kun ne leikkivät.
Koirien ilmeiden tulkinta
Koirien ja ihmisten erot
Koirien ilmeiden tulkinnassa on tärkeää ymmärtää, että vaikka jotkut koirien ilmeet saattavat näyttää ihmisten ilmeiltä, niiden taustalla olevat tunnetilat voivat olla hyvin erilaisia.
Tutkimukset, kuten Burrowsin et al. (2014) tutkimus, joka julkaistiin Behavior Processes -lehdessä, osoittavat, että koirat käyttävät monia kasvojen lihaksiaan ilmeiden luomiseen, mutta näiden ilmeiden merkitykset eroavat ihmisten vastaavista.
Esimerkiksi, kun koira ”hymyilee”, se ei välttämättä ilmaise iloa samalla tavalla kuin ihminen, vaan se voi olla merkki rentoutumisesta tai alttiudesta leikkiin.
Ihmisen tulkinta vs. koiran todelliset tunteet
Ihmisten on havaittu tulkitsevan koirien eleitä ja ilmeitä ihmisten omien tunnetilojen ja sosiaalisten normien kautta, mikä voi helposti johtaa väärinymmärryksiin.
Kuten Horowitzin (2009), Journal of Applied Animal Welfare Science -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, todetaan, ihmisten on usein vaikea erottaa koiran ilmeiden todellisia merkityksiä.
Tämä voi johtaa siihen, että ihmisten tulkinnat koirien ilmeistä perustuvat enemmän heidän omiin oletuksiinsa ja kokemuksiinsa kuin koiran todelliseen tunnetilaan.
Koirien ilmeiden tieteellinen tutkimus
Viimeaikaisissa tieteellisissä tutkimuksissa on pyritty ymmärtämään paremmin, miten koirat käyttävät ilmeitään kommunikoidakseen ihmisten kanssa.
Erityisesti Wallerin ja hänen tiiminsä vuonna 2013 suorittama tutkimus on antanut merkittävää tietoa tästä aiheesta.
Tutkimuksessa havaittiin, että koirat tuottavat tietyntyyppisiä ilmeitä, kuten kulmakarvojen kohotusta (AU101), erityisesti ihmisten läsnä ollessa.
Tämä viittaa siihen, että koirat ovat kehittäneet näitä ilmeitä osana vuorovaikutustaan ihmisten kanssa ja että ne voivat olla tärkeä osa koiran ja ihmisen välistä kommunikointia.
Tutkimuksessa todettiin myös, että koirat tuottavat enemmän kasvojen liikkeitä ja ilmeitä, kun ihminen katsoo niitä päin, mikä osoittaa, että niiden ilmeiden tuottaminen on yhteydessä ihmisen niille antamaan huomioon.
Tämä osoittaa, että koirien ilmeiden tuottaminen voi olla tietoista ja kommunikatiivista, eikä pelkästään automaattinen, emotionaalinen reaktio.
Koirat näyttävät siis olevan herkkiä ihmisten huomion tilalle ja säätävät ilmeitään sen mukaan.
Tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty todisteita siitä, että koirat erityisesti säätelisivät kasvojensa liikkeitä vastauksena ihmisen huomion tilaan. Toisaalta ihmisen antama huomio vaikutti muuhun koiran käyttäytymiseen, kuten ääntelyyn.
Koirien hymy – Mitä se todella tarkoittaa?
Tämä koira näyttää nauttivan elämästään ja myös ilmaisee sitä tyytyväisen hymyn kautta.
Koirien hymyn tieteellinen tausta
Vaikka koirat voivat näyttää ”hymyilevän”, tiede osoittaa, että koirien ja ihmisten hymyily on perusteiltaan erilaista. Koirien ”hymy” ei välttämättä ole ilon tai onnellisuuden ilmaus samalla tavalla kuin ihmisten hymy.
Sen sijaan, se voi olla merkki rentoutumisesta, rauhallisuudesta tai alttiudesta leikkiin. Tällaista käyttäytymistä on havaittu usein, kun koirat ovat stressittömiä ja mukavassa ympäristössä.
Koirat saattavat ”hymyillä” eri tilanteissa, kuten:
Rauhallisuuden ilmaus: Kun koira on rentoutunut ja tyytyväinen, sen suupielet saattavat venyä ja paljastaa osan hampaista, mikä muistuttaa hymyä.
Leikkipyyntö: Toisinaan koirat ”hymyilevät” pyytäessään leikkiin. Tämä voi olla osa leikkisää elekieltä, joka kutsuu omistajaa tai toista koiraa leikkimään.
Stressin lievitys: Joissakin tapauksissa, koiran ”hymyily” voi olla tapa lievittää stressiä tai epämukavuuden tunnetta.
Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että koirien ilmeiden ja eleiden tulkinta voi olla monimutkaista, ja vaatii ymmärrystä koiran kehon kielestä kokonaisuutena.
On tärkeää tunnistaa, että koirien ”hymy” ei välttämättä tarkoita samaa kuin ihmisen hymy, vaan se voi olla monimutkainen yhdistelmä erilaisia tunnetiloja ja kommunikaation muotoja.
Koirien kehonkieli tarjoaa arvokasta tietoa niiden tunnetiloista. Tämä ei rajoitu pelkästään kasvojen ilmeisiin, kuten ”hymyyn”, vaan käsittää laajan valikoiman eleitä ja asentoja.
Kehonkielen ymmärtäminen auttaa koiranomistajia ja eläintenhoitajia tulkkaamaan paremmin koiran tunteita ja aikeita.
Koirien kehonkielen elementit
Hännän heilutus: Yhdistetään yleisesti iloon ja innostukseen, mutta hännän asento ja liikkeen nopeus voivat kertoa paljon enemmän. Esimerkiksi nopea heilutus voi merkitä innostusta, kun taas hidas liike voi olla rauhoittumisen merkki.
Korvien asento paljastaa paljon koiran tunnetilasta. Pystyssä olevat korvat voivat merkitä tarkkaavaisuutta, kun taas taaksepäin vedetyt korvat voivat viitata pelkoon tai alistumiseen.
Kehon asento, kuten kumartuminen, selän kaartuminen tai tassujen asettelu, voi ilmaista leikkisyyttä, puolustautumista tai alistumista.
Silmäkontakti: Suora katse voi olla paitsi haaste tai uhkaus, myös huomion tavoittelu, kun taas välttelevä katse voi ilmaista alistuneisuutta tai epävarmuutta.
Koiran ”hymy” ja kehonkielen vertailu
Koiran ”hymy” on vain yksi osa sen kehonkieltä, ja se täytyy ymmärtää laajemmassa kontekstissa muiden kehonkielen osien kanssa.
Esimerkiksi, jos koira ”hymyilee” samalla kun sen häntä heiluu nopeasti ja korvat ovat rentoina, se merkitsee usein iloisuutta tai leikkisyyttä.
Toisaalta, jos ”hymy” yhdistyy madaltuneeseen hännän asentoon ja välttelevään katseeseen, se voi olla merkki epämukavuudesta tai jopa pelosta.
Rotukohtaiset erot ”hymyilemisessä”
Koirien ”hymyily” ja ilmeiden käyttö vaihtelevat eri rotujen kesken. Tämä johtuu useista tekijöistä, kuten rotukohtaisista anatomisista eroista, kasvojen lihasten rakenteesta ja käyttäytymispiirteistä.
Tässä osiossa tarkastelemme, miten eri koirarodut ”hymyilevät” ja miten tämä ilmenee niiden vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.
Rotujen anatomiset eroavaisuudet
Lihasten rakenteet: Jotkut rodut, kuten labradorin- ja kultaisetnoutajat sekä samojedit, joilla on erityinen kasvojen lihasten rakenne, voivat näyttää ”hymyilevän” useammin tai selkeämmin kuin muut rodut. Näillä roduilla on usein laajempi kasvojen lihaksisto, mikä mahdollistaa monipuolisemmat ilmeet.
Ilmeiden näkyvyys: Roduilla, joilla on pidempi turkki tai erityisen pitkät karvat kasvojen alueella, kuten collieilla tai settereillä, ”hymy” voi olla vähemmän havaittavissa. Toisaalta lyhytkarvaiset rodut voivat ilmaista hymyään selkeämmin.
Käyttäytymispiirteet
Käyttäytymispiirteiden vaikutus koirien ”hymyilyyn” liittyy sekä rotukohtaiseen luonteeseen että vuorovaikutukseen ihmisten kanssa.
Nämä tekijät yhdessä määrittävät, miten ja kuinka usein eri koirarodut ilmaisevat tunteitaan kasvojensa ilmeillä.
Rotukohtaiset luonteet
Iloisuus ja sosiaalisuus: Jotkut koirarodut ovat geneettisesti taipuvaisempia olemaan iloisia ja sosiaalisia. Esimerkiksi kultaisetnoutajat ja labradorinnoutajat tunnetaan niiden ystävällisestä ja positiivisesta luonteesta. Nämä rodut ilmaisevat usein tunteitaan kasvojensa ilmeillä, mikä saattaa näyttää ”hymyilyltä”. Niiden kyky heijastaa tätä iloisuutta ilmeissään voi olla seurausta sekä geneettisistä että ympäristötekijöistä.
Rotukohtaiset persoonallisuuspiirteet: Tietyillä roduilla, kuten cockerspanieleilla ja cavalierkingcharlesspanieleilla, on myös taipumus näyttää ”hymyileviä” ilmeitä useammin, mikä voi johtua niiden luonteesta olla ihmisläheisiä ja iloisia.
Vuorovaikutus Ihmisten Kanssa
Kommunikointi ilmeillä: Koirat, jotka ovat kehittäneet vahvemman sidoksen ihmisiin, voivat käyttää ilmeitään tehokkaammin kommunikoidakseen. Tämä ei rajoitu vain ”hymyyn”, vaan kattaa laajan valikoiman ilmeitä, jotka välittävät tunteita ja aikomuksia ihmisille. Esimerkiksi bordercollieilla ja saksanpaimenkoirilla, jotka ovat tunnettuja niiden kyvystä työskennellä tiiviisti ihmisten kanssa, voi olla kehittyneempi kyky käyttää kasvojensa ilmeitä viestintään.
Ihmisten reaktiot: Ihmisten positiivinen reaktio koiran ”hymyyn” voi vahvistaa tätä käyttäytymistä. Kun koira ”hymyilee” ja saa siitä huomiota tai palkintoja ihmisiltä, se saattaa oppia toistamaan tätä käytöstä. Tämä on erityisen totta roduille, jotka ovat herkkiä ihmisen kiitokselle ja huomiolle, kuten puudeleille ja shetlanninlammaskoirille.
Ihmisen tulkinnat vs. koiran todelliset tunteet
Kun puhutaan koirien eleistä ja ilmeistä, ihmisten tulkinnat voivat usein johtaa väärinymmärryksiin.
Tämä johtuu siitä, että ihmiset taipuvat tulkitsemaan koirien käyttäytymistä omasta ihmisen näkökulmastaan, mikä ei aina vastaa koiran todellisia tunteita tai aikomuksia.
Yleiset harhaluulot ja väärinymmärrykset
Syyllisen näköinen koira: Usein ihmiset tulkitsevat koiran nöyrän ja alistuneen ilmeen merkiksi syyllisyydestä. Tieteelliset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tämä ”syyllinen” ilme on todennäköisemmin vastaus ihmisen nuhteluun tai torjuntaan, ei merkki koiran omasta syyllisyydentunnosta.
Hymyilevä koira: Kuten aiemmin mainittu, koiran ”hymy” ei välttämättä merkitse samaa kuin ihmisen hymy. Koiran suupielten vetäytyminen taaksepäin voi johtua monista syistä, kuten rentoutumisesta, läähätyksestä tai jopa stressistä.
Asiantuntijoiden neuvoja oikean tulkinnan tekemiseksi
Koko kehonkielen huomioiminen: Asiantuntijat suosittelevat, että koiran koko kehonkieli tulisi ottaa huomioon sen tunnetilojen tulkinnassa. Esimerkiksi hännän asento, korvien liikkeet ja kehon asento antavat yhdessä kattavamman kuvan koiran tunnetilasta.
Ymmärrys rodun erikoispiirteistä: Eri koirarodut ilmaisevat itseään eri tavoin. Tämän ymmärtäminen auttaa välttämään virhetulkintoja. Esimerkiksi jotkut rodut saattavat näyttää ”hymyilevän” luontaisesti johtuen niiden kasvojen anatomisista piirteistä.
Koiran yksilöllisten piirteiden huomioon ottaminen: Jokainen koira on yksilö, ja sen käyttäytymistä tulisi arvioida sen omien, ainutlaatuisten ominaisuuksiensa pohjalta. Koiran käyttäytymisen tunteminen auttaa paremmin ymmärtämään sen ilmeitä ja eleitä.
Tiedon ja kokemuksen merkitys: Koiran käyttäytymisen ymmärtäminen vaatii tietoa ja kokemusta. Koiranomistajia ja koirien hoitajia kannustetaan oppimaan koirien käyttäytymisestä ja kommunikaatiosta, jotta he voivat tulkita koiran eleitä oikein.
Terveydelliset näkökohdat koirien ilmeiden taustalla
Koirien ilmeiden ja eleiden muutokset voivat joskus olla merkkejä terveysongelmista. Tunnistamalla nämä merkit ajoissa, koiranomistajat voivat auttaa varmistamaan lemmikkiensä hyvinvoinnin ja terveyden.
Seuraavassa käydään läpi, milloin koiran ilmeiden muutokset saattavat viitata terveysongelmiin ja milloin on syytä kääntyä eläinlääkärin puoleen.
Ilmeiden muutokset ja terveydentila
Muutokset kasvojen ilmeissä: Jos koira, joka yleensä ”hymyilee” tai on ilmeikäs, menettää yhtäkkiä kykynsä näyttää näitä ilmeitä, se voi olla merkki neurologisesta ongelmasta tai kasvojen lihasten heikkoudesta.
Hampaiden näyttäminen: Jos koira alkaa näyttää hampaitaan ilman selvää syytä tai jos tämä käytös on uutta, se voi viitata suun tai hampaiden ongelmiin, kuten hammaskiveen, ientulehdukseen tai hampaiden vaurioitumiseen.
Silmien muutokset: Silmien ympärillä olevat ilmeet voivat muuttua, jos koiralla on silmävaivoja, kuten konjunktiviitti, kuivasilmäisyys tai näköongelmat.
Milloin ottaa yhteyttä eläinlääkäriin
Äkilliset muutokset käytöksessä: Jos huomaat äkillisiä muutoksia koirasi ilmeissä tai käytöksessä, jotka eivät selity ympäristötekijöillä, on suositeltavaa ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.
Kipuun viittaavat merkit: Merkit, kuten voihkinta, yleinen levottomuus tai haluttomuus syödä, voivat olla merkkejä kivusta, joka saattaa heijastua myös koiran ilmeisiin.
Jatkuva ilmeiden muutos: Jos ilmeiden muutos on jatkuvaa tai pahenevaa, se voi viitata kroonisiin terveysongelmiin, kuten hammasvaivoihin, neurologisiin sairauksiin tai jopa kasvaimiin.
Silmien tai suun ongelmat: Jos huomaat muutoksia silmien tai suun alueella, kuten punoitusta, turvotusta, vuotoa tai epänormaalia hampaiden näkymistä, on tärkeää kääntyä eläinlääkärin puoleen.
Koirien ilmeiden ja eleiden muutokset voivat olla tärkeitä indikaattoreita niiden terveydentilasta. Koiranomistajien on hyvä olla tietoisia näistä merkeistä ja ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, kun epäilyjä terveysongelmista ilmenee. Ajoissa havaitut ja hoidetut terveysongelmat voivat merkittävästi parantaa koiran elämänlaatua ja hyvinvointia.
Yhteenveto ja päätelmät
Tässä blogipostauksessa olemme tarkastelleet koirien ilmeitä ja kehonkieltä monesta näkökulmasta. Koirien ”hymyily” ja muut ilmeet ovat monitahoisia käyttäytymisen muotoja, jotka kertovat paljon niiden tunnetiloista, terveydentilasta ja suhteesta ihmisiin.
Tässä yhteenvetona ja päätelminä muutamia keskeisiä huomioita:
Koirien ilmeiden tulkinta: Koirien ”hymy” ja muut ilmeet ovat monimutkaisempia kuin pelkät ihmisten ilmeiden vastineet. Niiden ymmärtäminen vaatii kokonaisvaltaista näkemystä koiran kehonkielestä, käyttäytymisestä ja yksilöllisistä piirteistä.
Rotukohtaiset erot: Eri koirarodut ilmaisevat tunteitaan ja aikomuksiaan eri tavoin. Rodun erityispiirteiden ymmärtäminen auttaa paremmin tulkitsemaan kunkin koiran ilmeitä ja eleitä.
Ihmisen tulkinnat vs. todelliset Tunteet: Ihmisten on tärkeää tunnistaa oma taipumuksensa antropomorfisoida, eli inhimillistää koirien käyttäytymistä. Koirien ”syyllinen” ilme tai ”hymy” voi johtua monista syistä, jotka eivät aina liity ihmisen käsityksiin näistä tunteista.
Terveydelliset näkökohdat: Koirien ilmeiden muutokset voivat joskus olla merkkejä terveysongelmista. Huolellinen havainnointi ja ajoissa toimiminen ovat avainasemassa lemmikin terveyden ylläpitämisessä.
Koiran ja Omistajan Välinen Suhde: Ymmärtämällä koiran ilmeitä ja kehonkieltä syvällisemmin, omistajat voivat vahvistaa suhdettaan lemmikkiinsä ja edistää niiden hyvinvointia.
Koirien ilmeiden ja eleiden tulkinta on olennainen osa vastuullista koiranomistajuutta. Se auttaa omistajia ymmärtämään paremmin lemmikkiensä tarpeita ja tunnetiloja, mikä johtaa vahvempaan ja terveempään suhteeseen koiran kanssa.
Tämä ymmärrys on myös arvokas työkalu koiran terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Koirien maailma on täynnä ilmaisuja ja viestejä, jotka odottavat tulkintaamme ja ymmärrystämme,
Täysikuu on jo vuosisatojen ajan yhdistetty erikoiseen käyttäytymiseen niin ihmisillä kuin eläimilläkin, eikä tämä ole mikään yllätys. Kuun vaiheet vaikuttavat ihmisten uneen, mielenterveyteen ja jopa verenpaineeseen.
Mutta entäpä nelijalkaiset ystävämme? Jos olet huomannut, karvainen kumppanisi saattaa käyttäytyä omituisesti täydenkuun aikaan, et ole yksin. Monet lemmikinomistajat raportoivat eläintensä oudosta käytöksestä, kun kuu on täydessä loistossaan. Tämä käytös vaihtelee hermostuneesta täysin holtittomaan.
Mitä täysikuu todella tekee koirille?
Koira voi olla levoton täydenkuun aikaan, olla aggressiivinen tai piiloutua.
Monet lemmikinomistajat ovat huomanneet, että heidän koiransa käyttäytyvät erikoisesti täydenkuun aikana.
Koirat saattavat olla levottomia tai ulvoa, aivan kuten susi-esi-isänsä. Kissat taas saattavat piiloutua tai olla yhtä lailla levottomia.
Vaikka tieteellistä näyttöä täydenkuun vaikutuksesta kotieläimiin ei ole, tilastot osoittavat mahdollista korrelaatiota.
Täysikuu saattaa lisätä eläinlääkärikäyntejä
Täysikuun aiheuttama ylimääräinen valo voi viedä koiran pahimmillaan eläinlääkärille.
Esimerkiksi yksi tutkimus, joka tarkasteli yli 10 vuoden eläinlääkärikäyntejä, havaitsi 23% lisäyksen kissojen ja 28% lisäyksen koirien vastaanottokäynneissä juuri täydenkuun aikana.
Vaikka tieteellistä näyttöä ei ole, on olemassa useita teorioita, jotka yrittävät selittää tätä ilmiötä.
Yhden teorian mukaan kuun vetovoima saattaa vaikuttaa koiran käyttäytymiseen. Tämä perustuu siihen, että kuun vetovoima vaikuttaa maapallon vesimassoihin.
Koska eläimet (kuten ihmisetkin) koostuvat suurelta osin vedestä, on mahdollista, että kuun vetovoimalla voi olla vaikutusta myös niihin. Tämä teoria ei kuitenkaan ole saanut tieteellistä vahvistusta.
Vaikka 23–29 % lisäys ei ole tilastollisesti merkittävä, se on silti huomionarvoinen.
Kuun tuoma valo voi lisätä levottomuutta
Täydenkuun aikaan koira voi muuttua levottomaksi, koska sen rytmi menee sekaisin.
Toinen mahdollinen selitys on ympäristötekijät. Täydenkuun aikana yöt ovat valoisampia, mikä tarkoittaa, että lemmikit saattavat viettää enemmän aikaa ulkona.
Lisääntyvä ulkoilu ja aktiviteetti voivat johtaa koiralla lisääntyneeseen levottomuuteen tai jopa aggressiivisuuteen.
On myös mahdollista, että koirien sisäinen kello reagoi kuun eri vaiheisiin. Eläinten biologiset rytmit, kuten unirytmi ja ruokailurytmi, saattavat häiriintyä kuun vaiheiden muutosten myötä.
Tämä on kuitenkin vielä spekulatiivista, ja lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Voivatko koirat aistia täysikuun?
Ei ole juurikaan todisteita siitä, että täysikuu vaikuttaisi koirien käyttäytymiseen. Joidenkin lähteiden mukaan koira voi olla täysikuun aikaan kuitenkin levottomampi ja äänekkäämpi.
Koska täysikuu vaikuttaa ihmisiin ja moniin muihin eläimiin, on jopa luultavaa, että sillä on jonkinlaista vaikutusta myös koiriin.
Mitä? Sitä emme tiedä.
Vaikuttaako täysikuu koiriin?
Petbeastro-sivuston mukaan koirat voivat haukkua enemmän täydenkuun aikaan, mutta ne eivät hauku kuuta.
Haukkumisen lisääntyminen täydenkuun aikaan liittyy enimmäkseen kuun säteiden aiheuttamaan valoisuuteen ja siitä seuraavaan hämmennykseen.
Vaikka koirat näyttävät ulvovan kuuta kohti, ne oikeastaan vain nostavat päätään, jotta haukku kuuluisi paremmin.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Haivaitsevatko koirat kuun?
Tällä hetkellä ei ole näyttöä siitä, että koirat havaitsisivat kuun tai että sen vaiheet vaikuttaisivat koiran käytökseen.
Vaikuttaako täysikuu koirien uneen?
Koirien uni saattaa keskeytyä täysikuun aikaan, koska näinä öinä valoa on tarjolla enemmän kuin tavallisesti. Tämä voi johtaa ylimääräisiin heräilyihin ja levottomuuteen.
Onko täysikuu hyväksi koirille?
On olemassa hyvin vähäistä näyttöä siitä, että koirat päätyvät eläinlääkärin vastaanotolle hieman todennäköisemmin täyden kuun aikaan. En odottaisi positiivisia reaktioita, enkä liioin olisi huolissani.
Miten kuunkierto vaikuttaa eläimiin?
Vaikka vuorokausirytmit tunnetaan melko hyvin, kuunkierron vaikutuksista ihmisten ja eläinten käyttäytymiseen ja fysiologiaan tiedetään vain vähän.
Esimerkiksi ihmisillä kuunkierron tiedetään vaikuttavan hedelmällisyyteen, kuukautisiin ja syntyvyyteen. Melatoniinitasot näyttävät korreloivan kuukautiskierron kanssa. Ihmisillä kuunkierto vaikuttaa myös liikenneonnettomuuksiin, rikoksiin ja itsemurhiin.
Eläintutkimukset paljastavat, että kuunkierto voi vaikuttaa esimerkiksi hyönteisten hormonaalisiin muutoksiin. Kaloilla kuunkierto vaikuttaa muun muassa lisääntymiseen.
Linnuilla melatoniinin ja korikosterodin vaihtelut katoavat kokonaan täyden kuun päivinä. Laboratiorotilla kuunkierto vaikuttaa myös makuherkkyyteen ja käpyrauhassolujen rakenteeseen.
Miten kuunvalo vaikuttaa koiriin?
Ikävä kyllä, kuunvalon vaikutuksista koiriin ei ole juurikaan tutkimusta.
Miten kuu ja kuunkierto vaikuttaa sinun koiraasi? Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä tämä maapalloa kiertävä taivaankappele saa aikaan nelijalkaisessa ystävässäsi.
Onko koirasi levottomampi, ulvooko se kuuta, vai onko sillä muita erikoisia tapoja täydenkuun aikaan?
Jos koiranpentu ei syö, se voi olla omistajalle huolenaihe. Yleisimmät syyt, miksi pentu ei halua syödä ovat stressi ja ahdistus, ympäristötekijät, ruoansulatushäiriöt, hammaskipu tai ruokamieltymykset.
Jos koiranpentu kieltäytyy pitkään syömästä, on tärkeää ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, joka voi määrittää diagnoosin ja antaa asianmukaista hoitoa.
Pennut tarvitsevat runsaasti ravinteita kasvaessaan. Tässä blogijutussa vastaamme kysymyksiisi, kuten ”Miksi pentu ei syö?” ja ”Kuinka paljon pennun pitäisi syödä?”. Lisäksi keskustelemme siitä, mitä sinun pitäisi koiranomistajana tehdä, jos pentu kieltäytyy syömästä.
Miten paljon koiranpentu syö?
Ruokamäärä, joka pennun tulisi syödä, vaihtelee iän ja rodun mukaan, mutta on tärkeää saada yleiskäsitys määrästä, jotta varmistetaan, että pentu saa riittävästi ruokaa.
6–12 viikkoinen pentu syö vain erityisesti pennuille suunniteltua penturuokaa. Penturuoka sisältää tiettyjä ravintoaineita, joita pennut tarvitsevat kasvaakseen ja kehittyäkseen. Älä ruoki pentua aikuisen koiran ruoalla. Ruoki pentua noin neljä kertaa päivässä. Isokokoisen rodun pentu voi vaihtaa kuimamuonaan 9–10 viikon ikäisenä ja pienikokoisen rodun pentu 12–13 viikon ikäisenä.
3–6 kuukauden ikäisenä pennun ruokintakertojen määrää voi vähentää neljästä kolmeen.
6–12 kuukauden ikäisenä voit aloittaa pennun ruokkimisen kahdesti päivässä; pienemmän rodun 7–9 kuukauden ikäisenä ja suuremman rodun 12–14 kuukauden ikäisenä. Voit myös vaihtaa penturuoasta aikuisten koirien ruokaan.
1 vuoden iässä voit virallisesti siirtyä ruokkimaan sitä kahdesti päivässä ja pitää suunnitelmasta kiinni koiran elämän ajan.
On myös hyvä tietää, miten paljon pentu tarvitsee ruokaa suhteessa sen painoon. Online-eläinlääkäri Dutchin mukaan 4–5 kuukauden ikäinen ja 1,5–5 kg painoinen koiranpentu tarvitsee noin 1,5–3 dl ruokaa. 6–8 kuukauden ikäinen, 10–22 kg painavaa pentua tulisi ruokkia 2,5–5,5 dl ruokamäärällä.
Saat neuvoja ja ohjeistusta pennun ruokintaan ja ruokamääriin kasvattajalta tai eläinlääkäriltä.
Syitä siihen miksi koiranpentu ei syö
Koiranpentu, jolle ruoka ei maistu, on huolestuttavaa. Yleensä pennun tulisi olla usein nälkäinen ja pennun ruokahaluttomuus voi viitata useisiin seikkoihin.
Tässä joitakin mahdollisia syitä, miksi pentu ei syö:
Ruokavalio
Syy siihen, miksi pentu ei syö, voi olla se, että se ei pidä sille tarjottavasta ruoasta. Kuten me ihmisetkin, myös koirat voivat olla nirsoja tietyille ruoille. Nirsot syöjät saattavat pitää enemmän märkäruoasta kuin nappuloista, tai toivoa ruokavalioonsa muita proteiinin lähteitä.
Stressi ja ahdistus
Koirat kokevat stressiä ja ahdistusta siinä kuin ihmisetkin, ja ne voivat aiheuttaa syömättömyyttä. On olemassa lukuisia olosuhteita, joissa koiranpentu saattaa kokea stressiä tai ahdistusta, eikä sille maistu silloin ruoka.
Ympäristötekijät
Koiran ympäristöllä on merkittävä rooli sen ruokailutottumuksissa. Jotkut koirat eivät syö silloin, kun ulkona on liian kuuma.
Jotkut koirat voivat tuntea olonsa epämukavaksi uudessa tai vieraassa ympäristössä.
Jotkut urokset eivät syö silloin, kun lähistöllä on juoksuinen narttu.
Hampaiden puhkeaminen ja kipu
Hampaiden puhkeaminen voi olla koiranpennulle erittäin tuskallista, ja pentu saattaa lakata syömästä tästä syystä, etenkin jos syötät sille kuivaruokaa.
Toinen mahdollisuus on pennun tuntema kipu silloin, kun sen suuhun on juuttunut jotain, mikä tekee syömisestä tuskallista.
Jos epäilet, että koiranpentu ei syö sen vuoksi, että se on sille kivuliasta, tarkista mahdolliset näkyvät fyysiset vammat. Jos et löydä mitään, kyseessä voi olla eläinlääkärin tutkimusta vaativa sisäinen vamma.
Ruoansulatushäiriöt
Koiranpentu ei tiedä, mitä sen pitäisi syödä ja mitä ei. Olipa kyseessä sitten jotain, mitä pentu söi vahingossa tai jotain mitä syötit sille, siitä voi aiheutua ruoansulatusongelmia.
Tietyt ruoat (erityisesti herkut), voivat olla koostumukseltaan liian rasvaisia, proteiinirikkaita tai sisältää liikaa muita ravintoaineita suhteessa ruoan kokonaismäärään, ja aiheuttaa ripulia.
Jos koiranpentu oppii, että sille tarjottava ruoka aiheuttaa ruoansulatusongelmia, se saattaa aktiivisesti vältellä sitä.
Sairaudet
Erilaiset sairaudet, kuten tulehdukset ja loiset, voivat myös aiheuttaa syömättömyyttä pennuilla.
Munuaissairaus, haimatulehdus, maksasairaus tai jopa syöpä, voivat kaikki heikentää pennun ruokahalua ja olla vakavia terveysongelmia.
Jos pennulla on jatkuvaa ripulia, oksentelua tai merkkejä alhaisesta verensokerista, kuten heikkoutta, hoipertelua tai kouristelua, toimita se eläinlääkäriin mahdollisimman pian.
Mitä tehdä kun koiranpentu lopettaa syömisen
Kun koiranpentu ei syö, mitä omistajan pitäisi tehdä? Jos koiranpentu lopettaa syömisen, sinun tulee yhdessä eläinlääkärisi kanssa päättää paras tapa toimia. Eläinlääkärilläsi on paras käsitys siitä, miten voit hoitaa pennun ruokahaluttomuutta terveelle ja tehokkaalla tavalla.
Tässä joitakin vinkkejä, joiden avulla voit lisätä pennun ruokahalua:
Muokkaa ruokavaliota
Ensimmäinen asia, jonka voit koiranomistajana tehdä, kun pentu ei syö, on muuttaa sen ruokavaliota. Jos esimerkiksi syötät pennulle nappuloita, kokeile antaa sille märkäruokaa tai nappuloiden ja märkäruoan yhdistelmää.
Voit myös yrittää sisällyttää pennun ruokaan eri proteiinin lähteitä tai lisätä lämmintä vettä nappuloiden sekaan. Nämä keinot voivat saada pennun nauttimaan enemmän ruoastaan ja syömään enemmän.
Rajoita herkkuja
Kun saat taloon uuden pennun, on houkuttelevaa palkita sitä kaikesta – ja se on myös osa pennun koulutusta. Joskus liiallisesta herkkujen tarjoamisesta on kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä.
Koiranpentu voi ajatella, ettei sen kannata syödä ”oikeaa ruokaa”, koska pian on kuitenkin tarjolla herkkuja. Rajoita herkkujen tarjomista ja tarjoa niitä vain koulutuksen yhteydessä.
Ruoki pentua johdonmukaisesti
Keskity luodaksesi johdonmukainen ruokinta-aikataulu pennullesi, jotta se ”pääsee kärryille”. Tarkoituksenmukainen ruokinta-aikataulu luo sille rutiinin, jota se tietää odottaa. Se myös kouluttaa pentua odottamaan ruokaa tiettyyn kellonaikaan.
Ruokintaympäristö
Syy siihen, miksi pentu ei syö, voi olla se, että se ei halua syödä muiden lemmikkien läsnäollessa. Kokeile ruokkia pentua vaihteeksi yksin.
Varmista, ettei pennun ruokailuun liity stressitekijöitä, ja tee pennun ruokailualueesta sille mahdollisimman mukava ja turvallinen.
Tee ruokailusta kiinnostavampi
Yksi tapa motivoida pentua syömään enemmän on tehdä ruokailusta sille kiinnostavampaa. Käytä koiranruoan annostelulaitteita, nuoltavia mattoja, nuolemislevyjä ja muita tuotteita, jotka tarjoavat pennulle tekemistä ruokailun aikana. Näin teet ruoka-ajasta jotain, mitä pentu todella odottaa.
Koiranpentu ei syö: Usein kysyttyjä kysymyksiä
Milloin huolestua, kun pentu ei syö?
Sinun pitäisi huolestua, mikäli koiranpentu ei syö, tai jos se jättää väliin useamman kuin yhden tai kaksi ruokailukertaa. Jos pennulla on ripulia, oksentelua tai matalan verenpaineen oireita, ne ovat aina syy ottaa yhteyttä eläinlääkäriisi.
Mitä tehdä kun koiranpentu ei syö?
On monia asioita, joita voit tehdä silloin, kun pentu ei syö. Vaihda pennun ruokavaliota, muuta ruokintaympäristöä tai hanki interaktiivinen ruokailulelu, joka tekee ruokailusta mielenkiintoisemman. Neuvottele eläinlääkärisi kanssa parhaasta lähestymistavasta ruokahaluttomuusongelmaan.
Miksi pennulla ei ole ruokahalua?
Pennun ruokahaluttomuus voi johtua monista eri syistä, kuten stressistä, ahdistuksesta, hammaskivusta, ruoansulatusongelmista tai sairauksista. On tärkeää selvittää eläinlääkärin kanssa, mistä ruokahaluttomuus johtuu löytääksesi tehokkaan tavan hoitaa sitä.
