Koirulit.fi

Miksi koira nuolee toisten koirien pissoja?

Koirien käyttäytyminen ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä meitä ihmisiä. Meidän ihmisten mielestä yksi koirien vastenmielisimmistä tavoista on nuolla muiden koirien pissoja.

Koska olet täällä, mietit varmaankin miksi varsinkin uroskoirat nuolevat muiden koirien pissoja, mutta saatat myös pohtia, voiko sillä olla haitallisia vaikutuksia koiran terveydelle.

Tässä jutussa yritämme selventää, miksi koirat ovat niin kiinnostuneita toisten pissoista ja pitääkö tästä, meidän ihmisten mielestä varsin ällöttävästä käytöksestä olla huolissaan.

Vietit eli käyttäytymismallit

Koirilla useita viettejä eli käyttäytymismalleja, jotka liittyvät perimään, ja joita ne noudattavat ilman ennakkokokemusta:

Ne tekevät niin, koska niistä tuntuu siltä.

Koiran luontaisia viettejä ovat saalisvietti, ravinnonhankintavietti, puolustusvietti, laumakäyttäytyminen, sosiaaliaggressio, väistämiskäyttäytyminen ja lisääntymisvietti.

Jotta koiran käytöstä voidaan kutsua vietiksi, tulee viettiteorian mukaan neljän edellytyksen täyttyä:

Viettivire eli sisäinen ärsyke.
Viettiärsyke ulkopuolelta esim. oravan tai jäniksen pakeneminen.
Viettikäyttäytyminen eli käyttäytymismalli, jonka viettiärsyke laukaisee silloin, kun sekä viettivire että viettiärsyke ovat voimassa.
Viettipäämäärä eli onnistunut viettikäyttäytyminen, kuten jäniksen kiinni saaminen.

Vietti on perinnöllinen, mutta kokemukset ja oppiminen voivat vaikuttaa siihen joko vahvistaen tai tukahduttaen. (Canis-lehti 4/2010)

Lisääntymisvietti

Yksi koiran voimakkaimmista vieteistä on lisääntymisvietti. Nartut eivät ole niin voimakkaasti hormonien vietävänä kuin urokset, mutta sekä nartuilla että uroksilla esiintyy poikkeavaa käytöstä juuri juoksujen aikaan.

”Tärppipäivien” aikana nartut saattavat lisätä merkkailua ja haistelua, ruopia maata tai karkailla etsimään uroksia. Nartuilla on juoksut yleensä 1-3 kertaa vuodessa ja ne kestävät tyypillisesti 3-4 viikkoa.

Leikkaamattomien urosten sukupuolivietti on voimakas ja ne ovat jatkuvasti kiinnostuneita ympäristön hajuista. Kun lähistöllä on juoksuinen narttu, voivat uroskoirat haistaa sen satojen metrien päästä ja käyttäytyä levottomasti.

Hajuista huumaantunut uros voi olla ulkona hidas lenkkikaveri, koska kaikki paikat on haisteltava tarkoin. Uros saattaa myös rähistä muille uroksille. Sisätiloissa koira voi olla levoton, päästellä ääniä ja vaeltaa ympäriinsä. Lähellä oleva narttu voi vaikuttaa myös koiran ruokahaluun, uneen, stressiin ja vatsan toimintaan.

Jos uroksen käyttäytyminen muuttuu lähistöllä olevien narttujen vuoksi mahdottomaksi, jotkut asiantuntijoista suosittelevat kastraatiota, mikä saattaa vähentää myös reviirikäyttäytymistä ja dominoivaa käytöstä.

Miksi koira sitten nuolee pissoja?

Jotta voisimme ymmärtää, miksi koirat nuolevat muiden koirien pissoja, meidän täytyy ymmärtää, mitä ovat vomeronasaalielin eli Jacobsonin elin ja Flehmen-reaktio.

Hajuja aistiva vomeronasaalielin

Wikipedian mukaan vomeronasaalielin on hajuja aistiva, perifeerinen parillinen elin, joka sijaitsee nenän väliseinämässä tai suulaessa. Se on elin, jolla koirat aistivat feromoneja, kemiallisia viestiaineita, jotka vaikuttavat saman lajin muiden yksilöiden käyttäytymiseen tai hormonitoimintaan.

Ihmiselläkin on rappeutunut vomeronasaalielin, mutta sen toimintaa ei täysin ymmärretä. Sen tiedetään kuitenkin vaikuttavan muun muassa verenpaineeseen, sydämen sykkeeseen, hormonitasoihin ja mielialaan. Vaikka ihmisetkin viestittävät kemiallisesti, ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että meillä se tapahtuisi vomeronasaalielimen kautta.

Koirilla vomeronasaalielin sijaitsee vomerluun takana, suun ja nenän välissä. Se vastaa tiedon välittämisestä aivoihin. Vomeronasaali- eli toiselta nimeltään Jacobsonin elin vastaa myös suurten molekyylien, kuten feromonien ja muiden yhdisteiden analysoinnista.

Vomeronasaalielimellä on tärkeä osa liittyen metsästykseen, lisääntymiseen, ympäristön ymmärtämiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Se on koirille tärkeä elin, jolla se käsittelee lajitovereihinsa liittyviä tietoja, kuten niiden syömiä ruokia, sukupuolta ja kiima-aikaa.

Flehmen-reaktio

Jos tarkkailet koiraasi nuolemassa ja maistelemassa muiden koirien virtsaa, voit havaita, miten se nuolee virtsaa melko ”jäykästi”, painaa kielensä kitalakeaan vasten tai ulos suusta, vetää ylähuulensa taaksepäin ja nostaa kuonoaan. Sen hampaat voivat kalista yhteen ja huulet väpättää. Tällä koira pyrkii työntämään feromonit syvemmälle vomeronasaalielimeen. Tätä toimintaa kutsutaan Flehmen-reaktioksi.

Vomeronasaalielin on erityisen herkkä tietyille feromoneille ja uroskoirat ovat erittäin kiinnostuneita juuri näiden narttujen jättämien hajujen tutkimisesta. Tällöin koira käyttää vomeronasaalielintään saadakseen arvokasta lisätietoa merkanneesta koirasta.

Wikipedian mukaan kyseistä toimintaa ilmenee koirien lisäksi muun muassa kissoilla, hevosilla, vuohilla ja laamoilla.

AnimalWised-sivuston mukaan toisten koirien pissojen nuoleminen on koiran vietistä johtuvaa, täysin luontaista käytöstä, josta sitä ei tule nuhdella.

Miten pissan nuoleminen vaikuttaa koiran terveyteen?

Etologien ja koirien käyttäytymiseen erikoistuneiden asiantuntijoiden mukaan muiden koirien pissojen haistelu ja nuoleminen on positiivista käyttäytymistä ja omistajien tulisi kunnioittaa sitä.

Näin siksi, että koiralle pissan nuoleminen on sama, kuin se lukisi päivän sanomalehteä – se haluaa vain saada lisätietoa ympäristöstään. Käyttämällä aistejaan koirat poistavat stressiä ja tuntevat olonsa rentoutuneeksi.

Mikäli koira on rokotettu ja madotettu säännöllisesti, on hyvin epätodennäköistä, että se tulisi kipeäksi muiden koirien pissojen nuolemisesta.

Yhteenveto

Varsinkin uroskoirat rakastavat nuolla narttukoirien pissoja. Käyttäytyminen liittyy vahvasti koiran vietteihin, erityisesti lisääntymisviettiin. Nuolemalla virtsaa se pyrkii saamaan lisätietoa merkanneesta nartusta.

Koira nuolee pissoja usein ”jäykästi”, painaen kielensä kitalakeaan vasten ja väpättäen huuliaan. Tällä se pyrkii työntämään hajuja feromoneille herkälle vomeronasaalielimelle.

Useiden asiantuntijoiden mukaan virtsan nuoleminen on koirille luontaista käytöstä, eikä siitä ole haittaa, vaikka se ihmisten mielestä se tuntuukin vastenmieliseltä. Muiden koirien virtsan nuoleminen harvoin vaikuttaa koiran mikrobistoon, eikä siitä yleensä aiheudu terveysongelmia rokotetulle ja madotetulle koiralle. Jotkut taudit, kuten Suomessa harvinainen laptospiroosi kuitenkin välittyvät virtsan kautta.

Jos muiden koirien virtsan nuolemisesta aiheutuu koiralle ongelmia, on siihen syytä puuttua kieltämällä.

Oman virtsan juominen voi olla merkki tylsistymisestä ja aktiviteettien puutoksesta. Jotkut koirat voivat juoda omaa virtsaansa myös janoonsa silloin, kun muuta nestettä ei ole tarjolla. Koiralla tulee aina olla tarjolla raikasta vettä.

Miten tulkita koirien käyttäytymistä? Lue Pohjoismaiden tunnetuimman eläinkouluttajan, Tuure Kaimion kirjasta Koirien käyttäytyminen:

Lähteet: AnimalWised, Kaleva, Cuteness.com.

Miksi koira huokailee?

Jokainen koiranomistaja on varmasti kokenut sen: juuri, kun olet asettunut aloillesi lauantai-iltapäivänä viinilasillisen äärelle lukeaksesi kirjaa tai katsellaksesi suosikkisarjaasi, koirasi laittaa makuulle ja huokaa hartaasti. Jos koirallasi on tapana päästää pitkiä huokauksia aina silloin tällöin, olet ehkä tullut ajatelleeksi tarkoittavatko ne samaa kuin ihmisillä. Onko kyseessä tyytyväisyyden huokaus, onko se tylsistynyt, vai kenties jotain muuta?

Koirat huokailevat monista eri syistä, mutta useimmiten se tarkoittaa, että koira on rentoutunut. Harvemmin, pitkät ja toistuvat huokailut voivat kuitenkin olla merkki siitä, että koiraan sattuu tai sillä on kipuja. Siksi on tärkeää yrittää ymmärtää, mitä koira pyrkii viestittämään.

”Huokaus on yksinkertainen tunnesignaali, joka päättää toiminnan. Jos toiminta on ollut palkitsevaa, se osoittaa tyytyväisyyttä. Muussa tapauksessa se on merkki yrityksen päättymisestä”

– Stanley Coren Understanding Your Dog for Dummies -kirjassa.

Rentoutumisen merkki

Kun koiran silmät ovat puolittain kiinni, sen huokaus voi tarkoittaa, että se on tyytyväinen; se nauttii olostaan ja on rauhallisessa tilassa valmiina siirtymään syvempään rentoutumisen tilaan.

Jos sinä ja koirasi olette viettäneet mukavan päivän ulkona tai koirapuistossa, huokaus tarkoittanee, että ”olen tyytyväinen ja lepään tässä nyt hetken”.

Pettymyksestä

Jos haluat yrittää ymmärtää koiraasi paremmin, tarkkaile sen silmiä, kun se huokailee. Mikäli koiran silmät ovat kokonaan avoinna, kun se huokaa ja katsoo samalla sinua, se saattaa viestittää pettymyksestä.

Jos se on kerjännyt sinulta makupalaa ruoastasi tai yrittänyt saada sinua leikkimään kanssaan, se todennäköisesti viestittää ”olen pettynyt ja annan nyt olla”.

Huokaus oireena

Ikävä kyllä, koiran syvä huokailu voi olla merkki myös terveysongelmista. Toistuva huokailu yhdistettynä voihkimiseen tai vinkuvaan hengitykseen voi tarkoittaa, että koirallasi on kipuja. Tällöin on syytä viedä koira eläinlääkäriin välittömästi.

Uneliaisuus, ruokahaluttomuus ja reagoimattomuus ovat usein merkki isommista terveysongelmasta.

Yhteenveto

Miksi koirat huokailevat? Koirat ääntelevät sekä tarkoituksella että ilman tarkoitusta, mutta niillä kaikilla on tarkoitus.

Paras tapa yrittää ymmärtää niiden huokailua on yrittää ymmärtää niiden ”kieltä”. Koirat yrittävät kommunikoida kanssamme ja saada meidät ymmärtämään heitä. Opiskelemalla koiran elekieltä ymmärrät paremmin, mitä se yrittää sanoa ja opit reagoimaan sen mukaisesti.

On tärkeä ymmärtää, ettei koiran huokauksille ole olemassa yhtä syytä. Koiran huokailua ei tule yhdistää ihmisten huokailuun, koska koirat eivät ole ihmisiä. Tarkkaile kontekstia, milloin koira huokailee. Yritä tunnistaa miksi sinun koirasi huokailee, koska se voi olla yksilöllistä.

Lisätietoa koirien elekielestä ja sen tulkitsemista saat Arden Mooren erinomaisesta ja suomennetusta kirjasta Koiran elekieli.

Lähteet: Ultimate Pet Nutrition, Mother Nature Network, Wag!, Cuteness.

Miksi koira vinkuu omalle lelulleen?

Onko muutoin iloinen ja onnellinen koirasi alkanut viettämään enemmän aikaa lempilelunsa kanssa ja vinkumaan sille? Uikutus ja itkeminen voi kuullostaa omistajan korvaan surkealta. Onko koiralla jokin hätänä?

Koira tekee tyypillisesti kahta asiaa suosikkileluilleen: kantaa niitä suosikkipaikkoihinsa ja rentoutuu jyrsien niitä tai kulkee lelu suussaan rauhattomasti ympäriinsä samalla vinkuen.

Jos koirasi tekee jälkimmäistä, mietit varmasti mistä se johtuu. Käytökselle on tarjottu useita selityksiä.

Mahdollisia selityksiä

Koska koirat eivät osaa puhua, voimme tehdä vain oletuksia, mitä tulee niiden käyttäytymiseen. Ainakin koiran ikä, sukupuoli ja rotu näyttävät vaikuttavan siihen, mitä koira tekee ja miksi.

Jos kyseessä on leikkaamaton narttu, voi kyseessä olla noin puolella nartuista 1-2 kuukauden juoksujen jälkeen esiintyvä valeraskaus. Siinä koiran elimistö ja mieli käyttäytyvät kuin koira olisi oikeasti tiineenä. Tällöin nartulla voi ilmetä äidillistä käyttäytymistä, kuten lelujen kantamista ympäriinsä, ihan kuin ne olisivat sen pentuja. Narttukoira voi muodostaa tunnesiteen leluihin ja kantaa niitä ympäriinsä kuin sopivaa pesää etsien.

Uroksilla ja leikatuilla nartuilla valeraskautta ei yleensä ilmene. PetHelpFulin mukaan niillä leluille vinkuminen voi johtua muista syistä:

Koira pitää lelua arvokkaana. Saatuaan arvossa pitämänsä esineen, kuten luun, voi koira kuljettaa sitä ympäriinsä ja vinkua. Se saattaa etsiä arvoesineelleen paikkaa, mihin sen voisi piilottaa. Esimerkiksi metsästykseen jalostetut rodut pitävät vinkuvia leluja usein arvokkaina. Vesilintujen noutamiseen jalostetuilla noutajilla on synnynnäinen tapa poimia, pitää ja kantaa saalista suussaan hellävaraisesti.
Vaisto haudata. Jos koirasi ei normaalisti piilottele tavaroitaan, se saattaa kuitenkin vaistomaisesti tuntea, että sen kuuluisi tehdä arvokkaalle esineelleen jotain – mutta se ei tiedä mitä. Varsinkaan jos se ei ole koskaan nähnyt toisen koiran hautaavan jotain arvokasta. Sisätiloissa kuopan kaivaminen lelulle on tietysti muutenkin mahdotonta.
Uuden lelun jännitys. Jotkut koirat ovat niin innostuneita saadessaan uuden lelun, että ne eivät tiedä, miten ilmaista itseään. Niinpä ne saattavat kuljettaa lelua ympäriinsä ja tehdä vinkuvia ääniä.
Halu leikkiä. Koira saattaa myös haluta omistajansa leikkivän lelulla, jota se kantaa mukanaan. Noutoleikkejä leikkineet koirat voivat tuoda lelun pyytäen leikkihetkeä. Ellei koira saa huomiota, se voi vinkua. Kun koira saavuttaa vinkumalla omistajan huomion käytös vahvistuu ja se käyttää keinoa todennäköisesti jatkossakin.

WagWalking.comin mukaan koiralla voi olla siihen erityinen tunneside:

Tunneside kyseiseen leluun. Syitä siihen, miksi joku lelu on koiralle tärkeämpi kuin toinen, ei voida varmaksi tietää, mutta esimerkiksi sen haju, koostumus, muoto, väri tai koko voivat olla syynä poikkeuksellisen voimakkaaseen siteeseen. Leluun saattaa liittyä myös jokin koiralle erityisen iloinen tai tärkeä hetki.

The Dodo huomauttaa, että koirat ovat tavallaan ikuisesti pikkulapsia. Ihmislapsi kasvaa jossain kehitysvaiheessa ulos leluistaan, eikä nallekarhun mukana kantamista enää aikuisiällä katsota muutenkaan sopivaksi. Koirilla ei kuitenkaan ole tarvetta korvata sellaista asiaa toisella, johon niillä jo on vahva tunneside. Useimmat koirat näyttävät kuitenkin olevan enemmän innoissaan leluistaan, silloin kun omistaja leikkii niillä sen kanssa.

Niin kauan kuin koirasta ei tule suojeleva kyseistä lelua kohtaan, on vinkuminen yleensä harmitonta. Mutta käytöksestä voi tulla ongelma siinä vaiheessa, kun koira huomaa saavansa vinkumisella omistajansa huomion.

Koirien vinku- ja pehmolelut Zooplussalta tai Peten Koiratarvikkeesta.

Koiralle tekemistä sisällä?

Useimmat koirat rakastavat ulkona oloa, mutta viettävät suurimman osan ajasta sisällä. Ne kaipaavat kuitenkin älykästä tekemistä myös sisällä ollessaan. Mitä tekemistä, virikkeitä ja aktivointia koiralle voi keksiä sisätiloissa? Keräsimme yhteen ideoita, mitä tekemistä koiralle voi järjestää silloin, kun se on perheen kanssa sisätiloissa tai jäädessään yksin.

Aktivoinnin tarkoitus on tarjota koiralle aivojumppaa, jotta ne saisivat ulkoilun lisäksi muutakin tekemistä kuin kotona makaaminen. Aktivoinnilla tarkoitetaan mitä tahansa aktiviteettia, jota koira tekee. Virikkeistämisestä puhutaan silloin, kun tarkoitus on antaa koiralle mahdollisuus toteuttaa synnynnäisiä tarpeitaan.

Piilota nameja

Koirilla on erinomainen hajuaisti ja ne käyttävät sitä mielellään – varsinkin jos siitä on luvassa palkinto!

Käske koiraa odottamaan ja piilota sillä aikaa pieniä herkkupaloja ympäri asuntoa ja kannusta koiraa etsimään niitä. Piilota nameja aluksi helppoihin paikkoihin ja näkyville. Vaikeuta aarteenetsintää pikkuhiljaa ja laita nameja esimerkiksi taiteltun käsipyyhkeen sisälle tai matonreunan alle. Käytä mielikuvitustasi ja piilota herkkuja myös eri korkeuksille.

Rakenna namipiiloja

Koirat rakastavat käyttää hampaitaan kaiken järsimiseen. Laita kuivamuonaa tai nameja esimerkiksi tyhjän maitopurkin, jogurttipurkin, munakennon, pahvipakkauksen, vessa- tai talouspaperirullan sisään. Taita tai ryttää päät, jotta tehtävä ei ole liian helppo. Voit laittaa nameja myös muovikippojen alle, taiteltun tai rytätyn sanomalehden väliin tai käyttää solmuun sidottua pyyhettä tai kangaspalaa.

Laita koira pyörittämään aktivointipalloa

Aktivointipallon kanssa koira pääsee käyttämään sekä hajuaistiaan että älynystyröitään. Täytä pallo esimerkiksi kuivaruoalla tai herkkupaloilla ja ravistele hieman, että namit eivät tule liian helposti esiin. Herkut tulevat ulos, kun koira pyörittelee palloa ja ne läpäisevät pallon sisällä olevan labyrintin. Valvo leikkiä, sillä pallo vierii helposti paikkoihin, kuten sängyn alle, josta koira ei sitä saa.

Täytä kongi herkuilla

Koiran Kong-lelu — Kuva: Alan Levine, Flickr

Kong on luonnonkumista valmistettu vastustamaton ja nerokas lelu, jonka keskellä on reikä. Sen voi täyttää esimerkiksi makupaloilla, koiranmakkaralla tai täyttötahnalla. Koira viihtyy kovaakin pureskelua kestävän lelun parissa pitkään. Pikkuhiljaa kongista tulee koiralle liian helppo, jolloin voit laittaa sen hetkeksi pakkaseen ennen koiralle antamista. Jäisten namien saaminen lelusta ulos tekee tehtävästä hieman vaativampaa. Klassinen Kongi on myrkytön, kulutusta kestävä ja astianpesukoneen kestävä.

Trixie-kuutio

Trixie on kangaspäällysteinen kuutio, jonka sisään voi piilottaa melkein mitä tahansa, kuten herkkuja ja leluja. Koira rakastaa työntää kuononsa kuution sisään ja katsoa, mitä sieltä tällä kertaa löytyy. Mukana tulee neljä pehmeää vinkupalloa. Koira voi myös kantaa pehmeää kuutiota mukana tai käyttää sitä vaikkapa tyynynä.

Syöttölaite

Northmate Green Feeder on eräänlainen interaktiivinen ruokakuppi, jonka eri pituisten ”ruohonkorsien” väliin voi laittaa märkä- tai kuivaruokaa tai vaikkapa makupaloja. Koira joutuu näkemään hieman vaivaa ruuan saamiseksi, joten se ei hotki kaikkea kerralla. Kuppia voi käyttää koiran aktivointiin tai pienissä erissä varsinaiseen ruokintaan. Ehkäisee hotkimista, ruoansulatusongelmia ja ilma-vaivoja. Hygieenisen ja muovisen kupin voi pestä astianpesukoneessa.

Koirien äly- ja lautapelit

https://www.youtube.com/watch?v=nTn1NdPC0cQ

Koirille on tarjolla myös monenlaisia mieltä virkistäviä ja henkistä aktiviteettia tarjoavia älypelejä ja lautapelejä. Pelejä on saatavilla eri vaikeusasteilla ja avaamistavoilla.

Älypelien parissa koira saa mielekästä puuhasteltavaa, jonka palkintona on nami tai herkku. Yksi suosituimmista ja koirien rakastamista älypeleistä on Flip Board, jossa on syvennyksiä ja nostettavia pelinappuloita sekä käännettäviä ja liu’utettavia kansia. Pelin pohjassa on kuminen osa, joka pitää laudan paikoillaan. Laudan voi pestä astianpesukoneessa.

Lisää aktivointipelejä löydät esim. Peteltä ja Zooplussasta.

Lue myös:

Lähteet ja lisää lukemista:

https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koira-kotona/virikkeistaminen-parantaa-koiran-elamanlaatua

Tunnistavatko pennut vanhempansa?

Ihmislapset tunnistavat yleensä vanhempansa vuosienkin erossa olon jälkeen. Koirien tunnistamiskykyä tutkineet tutkijat ovat pyrkineet selvittämään kykenevätkö koiranpennut samaan ja tulleet siihen tulokseen, että pennut näyttäisivät kykenevän tunnistavan vanhempansa ja sisaruksensa, mutta eivät sitä perustuuko mahdollinen tunnistaminen hajuun vai johonkin muuhun tekijään.

Pennut ja niiden kriittinen aika

Vaikka aikuiset koirat voivat tunnistaa lähisukulaisensa, niiden tunnistuskyky riippuu lyhyestä pentuajasta. Ensimmäisiä 2-16 viikkoa pennun elämästä kutsutaan kriittiseksi ajanjaksoksi, koska sinä aikana koetuilla asioilla on suuri vaikutus siihen, millaiseksi koiran aikuisuus muotuotuu. Mikäli pentu kasvaa ja tunnistaa vanhempansa tulevaisuudessa, se on todennäköisesti muodostanut vahvan siteen niihin kriittisenä aikana. Koska pentujen isä ei useinkaan ole osallisena kriittisenä aikana, pennut muistavat todennäköisemmin emänsä kuin isänsä.

Hajun voima

Koirien hajuaisti on tärkeä työkalu, kun ne keräävät tietoa muista koirista. David Dilmoren mukaan koirat haistelevat toisiaan, koska se auttaa niitä tunnistamaan tuttuja koiria. Eläinten käyttäytymisasiantuntija Lore Haugin mukaan koirien hajuaisti auttaa niitä tunnistamaan sukulaisiaan jopa vuosien päästä. Koirat eivät ehkä tiedä olevansa sukua, mutta syvällä sisimmässään ne tietävät, että toinen koira on jostain tuttu.

Kasvojen tunnistus

Koirat voivat tunnistaa vanhempansa myös niiden kasvojen piirteistä. Viimeisimmät tutkimukset ovat osoittaneet, että koirat kykenevät erottamaan omistajansa kasvot tuntemattomista ja erottamaan koirat muista eläimistä. Vuoden 2009 tutkimuksessa tutkijat näyttivät koirille kuvia tutuista ja tuntemattomista koirista. Tutkimuksen mukaan koirat tarkastelivat niille tuttujen koirien kuvia pidempään kuin tuntemattomien. Tämä viittaa siihen, että koirat käyttävät kasvojen vihjeitä erottaakseen tutut tuntemattomista.

Iällä on väliä

Vaikka aikuiset koirat saattavat kyetä tunnistaa vanhempansa, asia ei välttämättä toimi toisinpäin. Tutkimuksessa yli 7-vuotiailla koirilla, joilla on lyhyempi keskittymiskyky, oli enemmän vaikeuksia tunnistaa tuttuja kasvoja valokuvista. Jos tutkimustulokset pitävät paikkaansa, vanhemmat eivät välttämättä erota pentujaan vuosien erossa olon jälkeen.

Vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että koirilla todella on pitkäkestoinen muisti, mutta se muistavatko ne pentujaan riippuu useista eri asioista, kuten siitä, kuinka pitkään ne ovat olleet erossa toisistaan.

Jos vanhemmat muistavat vuosien jälkeenkin pentunsa, tilanne voi olla samankaltainen kuin ihmisillä, jotka saattavat ajatella uuden ihmisen tavattuaan, että ”tuossa henkilössä oli jotain tuttua”. Kun koira ymmärtää, että toinen koira on jollakin tavalla tutun oloinen, sen käyttäytyminen voi olla avoimempaa, ystävällisempää ja innostuneempaa.

Onko sinun koirasi käyttäytynyt eri tavalla tavattuaan sukulaisiaan? Kommentoi! 🙂

Lähteet ja lisää lukemista