Koirulit.fi

Miksi koirat elävät niin vähän aikaa?

Jokainen, jolla on ollut koira, tietää sen käsittämättömän vahvan siteen, joka ihmisen ja eläimen välille voi muodostua. Ennen pitkää joudumme kuitenkin sanomaan hyvästit karvaiselle perheenjäsenellemme. Ihmisten huolenpidon ansiosta koirat elävät nykyään entistä pidempään, mikä tarkoittaa, että meillä on enemmän yhteistä lenkki-, käpertely- ja leikkiaikaa. Mutta miksi koirat elävät meihin ihmisiin verrattuna vain niin vähän aikaa?

Saatat tuntea käsitteen ”koiran ikä ihmisen iässä”, jossa koiran ikävuodet täytyy kertoa seitsemällä verrattaessa ihmisen ikään. Esimerkiksi viisivuotias koira olisi ihmisen iässä 35-vuotias.

Uudempien tutkimusten mukaan koiran ihmisikä laskettaisiin kertomalla koiran oikean iän luonnollinen logaritmi 16:lla ja lisäämällä lukuun 31. Siten koiran ikä saadaan kaavalla:

16 × ln(koiran ikä) + 31 ) = ihmisen ikä

Jossa ln on luonnollinen logaritmi. Se on logaritmi, joka perustuu Eulerin lukuun e, ja merkitään yleensä muodossa ”ln”. Lopuksi tulokseen lisätään 31. Vaikka luin lukiossa pitkän matematiikan, älä kysy mitä se tarkoittaa.

Käytetään hieman Windowsin funtiolaskinta selvittääksemme koiran ikä ihmisen iässä eri ikäisenä. Alla oleva taulukko näyttää, kuinka koiran ikä muunnetaan ihmisen iäksi käyttäen tätä kaavaa:

Koiran ikä vuosissa	Koiran ikä ihmisen iässä
1	31,00
2	42,09
3	48,58
4	53,18
5	56,75
6	59,67
7	62,13
8	64,27
9	66,16
10	67,84
11	69,37
12	70,76
13	72,04
14	73,22
15	74,33

Voit käyttää koiran ihmisiän laskemiseen Ylen uutisartikkelin yhteydessä julkaistua laskuria.

Todellisuudessa kaikilla eläinlajeilla on eri elinajanodote. Vielä 1900-luvun puolivälissä suomalaisen miehen elinajanodote oli noin 55 vuotta ja naisen 61 vuotta. Vuonna 2020 syntyneillä miehillä elinajanodote on 79 vuotta ja naisilla lähes 85 vuotta.

Pisimpään elävät muuten japanilaiset, jotka keikkuvat pallollamme keskimäärin 85-vuotiaaksi.

No niin, eksyin lähteisiin taas kerran. Palataanpa koiriin…

Elinikään vaikuttavat asiat

Mitä tulee eläinlajin tai rodun elinajanodotteeseen, siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten:

genetiikka
ruokavalio
fyysinen aktiivisuus
älyllinen stimulaatio
hammashygienia
alueelliset taudinaiheuttajat
puhtaan veden saatavuus
sairaanhoito
päivittäinen elämänlaatu.

Näillä kaikilla on vaikutusta koiran elinikään.

Nukkuva vanha koira — Vanhempi rouva päiväunilla. Kuva: Madalyn Cox

Lajin kehitys ja hoito

Nopeammin kehittyvillä lajeilla on yleensä lyhyempi raskaus ja niiden hampaat puhkeavat nopeammin. Nopeasti kehittyvillä lajeilla fyysinen kehitys ja sukukypsyys päättyyvät aikaisemmin. Hyvin usein nopeammin kehittyvät lajit elävät myös lyhyemmän aikaa.

Verrattaessa ihmisiä muihin lajeihin, on kiehtovaa, että mikään muu laji päällä Maan ei huolehdi jälkeläisistään niin kauan kuin me. Ihmisvanhemmat takaavat lapsiensa selviytymisen vuosikausiksi vielä lapsuuden jälkeenkin – ja se kasvattaa lajimme pitkäikäisyyttä.

Tiesitkö muuten, että lyhytikäisin eläinlaji on päivänkorento, joka saattaa elää vain päivän tai pari, ja joidenkin lajien kohdalla vain muutamia tunteja. Pitkäikäisin laji puolestaan on islanninsimpukka, joka on elänyt (mitattuna) pisimpään 507-vuotiaaksi.

Huoh, ja taas takaisin koiriin…

Sudet, koirat ja luonnollinen evoluutio

Koirat polveutuvat susista, joiden eliniänodote on ihmisten hoidossa 15-20 vuotta. Miksi ihmeessä niiden kesyjen sukulaisten eliniänodote on vain 7-15 vuotta?

Vaikka koirien elinikään vaikuttaa useita seikkoja, yksi merkittävimmistä on koirarotujen syntymisen aikana tapahtuneet geneettiset muunnokset.

Etsiessään haluttuja fyysisiä ominaisuuksia jalostajat sallivat vain tiettyjen yksilöiden lisääntymisen, mikä vähensi luonnollisen geenipoolin vaihtelua.

Luonnossa satunnainen lisääntyminen mahdollistaa suuremman geneettisen monimuotoisuuden ja ominaisuudet kulkeutuvat luonnollisen valinnan kautta. Luonnossa vain sellaisten yksilöiden geenit saavat jatkoa, jotka selviytyvät ja sopeutuvat ympäristön asettamiin vaatimuksiin ja muutoksiin.

Yleisesti ottaen, vain vahvimmat ja hallitsevimmat urokset pääsivät parittelemaan ja naaraistakin selviytyvät vain ne, jotka ovat tarpeeksi vahvoja lisääntymään, imettämään ja ruokkimaan jälkeläisiään.

Luonnossa sairaat ja heikot yksilöt eivät selviydy tai pääse lisääntymään, ja siksi kyseiset geenit eivät säily lajissa.

Charles Darwinin ”kelpoisimman eloonjääminen”, eli luonnonvalinta saattaa kuullostaa lemmikkiemme kohdalla julmalta, mutta loppujen lopuksi vain se takaa koko lajin selviytymisen ja hyvinvoinnin.

Pitkässä juoksussa lajin fyysiset ominaisuudet muuttuvat kuitenkin hyvin hitaasti.

Harmaa katukoira makaa kyljellään ja katsoo suoraan kameraan. — Kuva: Dasha Urvachova

Yleisesti ottaen, pienet koirarodut elävät pidempään kuin suuremmat rodut. Johtavan teorian mukaan isommat rodut kuolevat aikaisemmin, koska ne yksinkertaisesti ikääntyvät nopeammin.

Jalostuksen vaikutus koirien elinikään

Koiranjalostajat ovat saaneet luotua hyvin monimuotoisen lajitelman erilaisia rotuja hyvin erilaisilla fyysisillä ominaispiirteillä.

Koirarodut luotiin jalostamalla vain hyvin rajoitettu määrä yksilöitä, mikä johti pienentyneeseen geenipoolin vaihteluun.

Siinä missä todennäköisyydet halutuille fyysisille ominaisuuksille ovat kasvaneet, yksilöiden mahdollisuudet periä myös lajin viallisia resessiivisiä geenejä ovat kasvaneet.

Nämä vialliset geenit sulkevat sisäänsä anatomisia epämuodostumisia, geneettisiä häiriöitä ja alttiuksia erilaisille sairauksille.

Geenit periytyvät aina parittain ja niissä dominoivat geenit hallitsevat. Kun kaksi yksilöä parittelee, niiden jälkeläiset perivät aina yhden geenin molemmilta vanhemmilta.

Kun vaihtelu on vähäisempää, on todennäköisempää, että kahden sellaisen parittelevan yksilön, joilla on samat vialliset geenit, periytyvät myös heidän jälkeläisilleen.

Tämän seurauksena useimmilla koiraroduilla on omat geneettiset alttiutensa erilaisille sairauksille.

Esimerkiksi kultaisetnoutajat ovat alttiimpia sairastumaan moniin syöpiin ja pernakasvaimiin.

Samoin rotujen fyysiset ominaisuudet voivat altistaa yksilöitä sairauksille. Esimerkiksi mäyräkoirien hauska pitkänomainen runko tekee niistä altiimpia välilevynpullistumille.

Litteänaamaisilla koiraroiduilla, kuten presidentti Sauli Niinistön ja Jenni Haukion aiemmin omistamalla bostoninterrieri Lennulla, esiintyy usein hengitysvaikeuksia, heikentynyttä lämmönsietokykyä sekä lisääntynyttä alttiutta hengitystietulehduksille ja -sairauksille.

Ruokavalio ja elintavat

Susiin verrattuna koiran elämä on paljon enemmän paikallaan pysyvää. Jopa työ- eli käyttökoirat liikkuvat susia vähemmän.

Tästä syystä susilla on hoikka ja urheilullinen vartalo. Ne syövät luonnollista ruokaa ja metsästyksen kautta saatua puhdasta täysravintoa.

Kotieläimillä pidetyillä koirilla on vankempi vartalo. Ne saavat usein liikaa ruokaa, mikä lisää niiden kuormitusta tuki- ja liikuntaelimille, sydämmelle ja muille järjestelmille.

Kotikoirat syövät pääasiassa prosessoitua ruokaa, ja mielenkiintoista kyllä, ne ovat perineet joitain ihmisten sairauksia, kuten diabeteksen.

Yhteenveto

Ihmisen ja koiran side on erottamaton, mutta on kiistatonta, että me elämme koiria pidempään. Ennen pitkää me joudumme luopumaan parhaasta ystävästämme. Miksi koiran pitää elää vain niin vähän aikaa?

Vaikka koirat elävät vähemmän aikaa, ne opettavat meille monia hyviä asioita:

Kun läheisesi tulevat kotiin, juokse aina tervehtimään heitä.
Älä koskaan jätä tilaisuutta käyttämättä lähteä mihin tahansa.
Rakasta aina puhdasta ilmaa ja tuulta kasvoillasi.
Muista aina ottaa päiväunia.
Muista aina venytellä ennen ylös nousemista.
Juokse, telmi ja leiki joka ikinen päivä.
Kerää aina mahdollisimman paljon huomiota ja anna ihmisten rapsuttaa sinua.
Lämpiminä päivinä käy makaamaan nurmikolle, koska sinusta vain tuntuu siltä.
Kuumina päivinä juo paljon vettä ja pyöri viimeisessäkin lumikinoksessa.
Kun olet onnellinen, heilutasi häntää koko kehollasi.
Älä koskaan teeskentele jotain, mitä et olet.
Jos jollakin on huono päivä, ole hiljaa, istu hänen lähellään ja ojenna hänelle tassua.
Ole uskollinen.

Jos olet juuri menettänyt tai menettämässä rakkaan koirasi, niin syvimmät osanottoni.

Lainaan kultaistennoutajien rotujärjestön sivuilla julkaistua kuvaa hieman lyhennellen ja muokaten:

Jos tuskat tekevät leponi unettomaksi, teethän mitä sinun tulee tehdä, sillä tätä viimeistä taistelua ei voi voittaa.

Vie minut sinne, missä tarpeeni hoidetaan ja pysythän kanssani loppuun asti. Pidäthän minusta kiinni ja puhut minulle, kunnes silmäni eivät enää näe.

Toivon, että aikanaan ymmärrät, että olit hyvä päästäessäsi minut pois.

Vaikka häntäni on hyvästit heilauttanut, olen tuskalta ja kärsimykseltä pelastettu.

Olemme olleet niin läheiset nämä vuodet, me kaksi. Tunnen suuren rakkauden kyyneltesi takaa.

Hän on nyt kivuton ja voi hyvin. Vaikka en ole uskonnollinen: te tapaatte vielä ❤️.

Artikkelikuva: Reba Spike

Mitä uusi koiranomistaja tarvitsee? 7 välttämätöntä tuotetta

Uuden koiranpennun omistajana tulet todennäköisesti kokemaan tunteiden sekamelskan – toisaalta olet äärettömän innoissasi suloisesta karvakuonosta, mutta luultavasti myös hieman huolissasi, miten se tulee sopeutumaan uuteen perheeseensä ja miten onnistut huolehtimaan siitä. Minä ainakin olin!

Mutta älä huoli, kaikki menee varmasti erittäin hyvin. Huolen lieventämiseksi kokosimme listan välttämättömiä tuotteista, jotta voisit rentoutua ja nauttia joka hetkestä uuden ihanan pennun kanssa.

Huomaa, että ostaessasi pennun kasvattajalta, saat häneltä pentua noutaessasi yleensä ”selviytymispakkauksen”, joka saattaa sisältää osan listaamistamme tuotteista.

* Juttu sisältää mainoslinkkejä. Yhteistyökumppanimme voivat maksaa meille pienen komission näiden linkkien kautta tulevista myynneistä.

Luppakorvainen koira nurmikolla pentupanta kaulassaan — Kuva: Nick Mundackal

1. Sopivan kokoinen panta

Ihan ensimmäiseksi pentu tarvitsee sopivan kokoisen pannan. Pentukoiran panta on luonnollisesti pieni, mutta säätövarasta ja rodun kasvunopeudesta riippuen saatat tarvita isomman pannan jo hyvinkin pian.

Pantaan ja hihnakoulutukseen totuteltaessa hyvä nyrkkisääntö on, että pentupannan tulisi olla mahdollisimman kevyt ja koiralle huomaamaton. Metalliketjut voivat olla pennulle liian painavia, mutta kestävät nailon- ja muovipannat toimivat yleensä hyvin.

Suosittelemme pannaksi pikalukituksella varustettua mallia, koska sisäsiisteyttä opetellessa kiire ulos pissalle voi tulla äkillisesti ja usein.

Panta ei saisi olla myöskään liian tiukka. Pannan ollessa päällä, väliin tulisi mahtua hyvin kaksi sormea ilman, että pentu saa kuitenkaan riisuttua pannan pois päältään.

Peten Koiratarvikkeessa on erillinen tuotekategoria pentupannoille (alk. 6,90 €) ja tuotteita on mahdollista suodattaa muun muassa tuotemerkin ja värin perusteella. Yksi laadukas pantabrändeistä on RuffWear.

Shih tzu -rotuinen koira valjaissa. — Kuva: Nikolay Tchaouchev

2. Hyvin istuvat valjaat

Pannalle vaihtoehtoinen välttämättömyys on hyvät valjaat, jotka voivat uteliaan pennun terveyden kannalta olla myös parempi vaihtoehto. Koiran ryntääminen hihnan loppuun asti aiheuttaa sen kaulassa nopean ja terävän paikallisen voiman, joka voi vahingoittaa kaulan rakenteita.

Etenkin nopeille ja vetämiseen taipuville roduilla suositellaankin usein mieluummin pehmustettuja, hyvin istuvia ja ergonomisia valjaita.

Valjaita valittaessa on huomioitava, että:

Valjaat eivät paina pennun lapaluuta
Rinnan ympäri tuleva osa on riittävän etäällä kainaloista
Remmin kiinnityskohta on lähempänä rintarankaa kuin niskaa
Etuosan Y-muoto asettuu keskelle, rintalastan korkeimman kohdan alueelle

Peteltä löytyy hyvä valikoima myös pentuvaljaita alkaen 7,99 €, mutta mikäli yhtään epäilet, että et osaa tilata oikeanlaisia ja sovittaa niitä pennullesi, ota pentu mieluummin mukaan paikalliseen lemmikkitarvikeliikkeseen, jossa henkilökunta osaa suositella ja sovittaa pennulle sopivia.

Sekä pennut että aikuiset koirat ovat tervetulleita useimpiin lemmikkitarvikemyymälöihin.

3. Pentuhihna tai -talutin

Hihna tai talutin on uuden koiranomistajan välttämätön perusvaruste, johon on voitava luottaa säässä kuin säässä.

Koiranpennun ensimmäiset kuukaudet ovat täynnä tärkeiden taitojen opettelemista. Yksi tärkeimmistä on hihnassa kulkeminen.

Kuten pannankin valinnassa, hyvä valinta pennulle on kapea ja kevytlukkoinen talutin, joka ei paina pennun kaulaa tai rajoita oppivan koiran liikkumista.

Pennun kasvaessa talutin tai hihna tulee tarvittaessa vaihtaa järeämpään, koiran painoa ja hallintatasoa vastaavaksi.

Laajimman valikoiman talutushihnoja tarjoaa Zooplus, josta nailonhihnan saa edullisimmillaan 3,49 eurolla.

Pitkäkarvainen koira omassa pedissään — Kuva: Jamie Street

4. Rodulle sopiva peti

Koiranpennun tulee saada tarpeeksi lepoa ja sillä tulisi olla oma turvallinen paikka, johon käpertyä päivän leikkien jälkeen. Ja pennut nukkuvat paljon!

Mitä koiranpeteihin tulee, niissä kannattaa kiinnittää huomiota kokoon ja pestävyyteen. Koiran tulee mahtua petiin koko pituudeltaan ja leveydeltään – myös hänen asettuessaan siihen kyljelleen.

Helposti palelevalle, lämmössä viihtyvälle ja ohutturkkiselle pennulle kannattaa valita reunallinen peti, joka tarjoaa samalla sivuttaissuuntaista tukea.

Paksumpiturkkiselle rodulle sopivampi valinta on tyynypeti tai vain pehmeä makuualusta.

Koska pennut ovat innokkaita tutkimaan ympäröivää maailmaa hampaillaan, jotkut asiantuntijat suosittelevat pentupediksi muovipetiä, jonka voi pehmustaa esimerkiksi viltillä tai tyynyllä. Muovipeti on helppo myös puhdistaa pissavahingon sattuessa.

5. Koiraportti

Sähköjohdot, pistorasiat, kuuma uuni, lasten lego-palikat, myrkylliset kasvit ja ruoka-aineet. Useimpien kotona on paljon koiranpennulle vaarallisia asioita, joita ei ehkä tule ajatelleeksi ennen pennun tuloa.

Kunnes pentu ymmärtää minne se saa mennä ja minne ei, voit rajata sille sallitun ja turvallisen tilan koiraportilla.

Mittaa valmiiksi oviaukon leveys, sillä tarjolla on lukuisia erilevyisiä ja -korkuisia koiraportteja. Painetassuilla ovisuuhun kiinnitettävä koiraportti on helppo asentaa, eikä siihen tarvita työkaluja.

Markkinoilla on myös jalkapainikkeella avattavia sekä lemmikkiovella varustettuja malleja kulkemisen helpottamiseksi.

Valvothan pentua aluksi, jotta se ei työnnä päätään portin pinnojen välistä ja jää jumiin.

6. Kakkapussit

Tämä ei liene hohdokkain ostoksesi, mutta kakkapussit ovat koiranomistajalle välttämättömyys, ellei sinulla ole omaa pihaa.

Ennen pitkää tulet huomaamaan, että vaikka miten varaudut, joskus ne ovat kuitenkin lopussa.

Lämpimien pökäleiden kerääminen ei ole muutenkaan mitään juhlavaa hommaa, mutta oletpa ainakin ympäristöstä ja yleisestä viihtyisyydestä välittävä koiranomistaja.

7. Pennun kasvatus -kirja

Olen suositellut tätä ennenkin, mutta tämä on oikeasti mah-dot-to-man hyödyllinen tuote uudelle koiranomistajalle, jonka kanssa et jää pulaan!

Tuire Kaimio on tunnettu eläintenkouluttaja, joka on kirjoittanut Pennun kasvatus -nimisen tietokirjan.

Kirjassa käydään selkeästi läpi pennun eri ikävaiheet pennusta murrosikään ja täysikasvuiseksi aikuiseksi.

Lisäksi siinä annetaan syvällisiä ja monipuolisia neuvoja koiran koulutukseen – esimerkiksi miten pennulle opetetaan sen tärkeimmät taidot, kuten luoksetulo, istuminen ja pannan laitto.

Tuire Kaimion Pennun kasvatus -kirjan hinta Adlibriksellä tätä kirjoitettaessa 29,90 €.

Tsemppiä uuden pennun kanssa, hyvin se varmasti menee!

Artikkelikuva: Yogendra Singh

10 tieteellistä syytä omistaa koira

Varauksetonta rakkautta. Omistautunutta kumppanuutta. Jatkuvaa viihdettä. Tiedämme kaikki, miten söpöjä koirat ovat ja kuinka hauskaa nelijalkaisten ystäviemme kanssa on leikkiä. Mutta ne myös syövät paljon, tekevät koiruuksia ja kakkaavat naapurin tontille. Koiran omistajat tietävät, että elämä on parempaa koiran kanssa. Mutta perustuuko tuo tieto tunteeseen vai onko sen takana jotain muuta? Kyllä on, tiede.

Ajan viettäminen koirakumppanin kanssa tekee ihmeitä myös sinun hyvinvoinnillesi. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että koiran omistaminen on hyväksi omistajalleen sekä fyysisesti että henkisesti. Koirat tekevät meistä onnellisempia ja terveempiä. Ne auttavat meitä selviytymään kriiseistä. Ja pääsemään treffeille. Tässä jutussa kerromme 10 tieteellisesti todistettua faktaa, miksi koirat ovat meille hyväksi.

1. Koirat saavat meidät tuntemaan olomme vähemmän yksinäiseksi

Koira on aina tukenasi silloinkin, kun ihmiset eivät voi olla. Ne tarjoavat ehdotonta rakkautta, emotionaalista tukea ja mahdollisuuden jatkuvaan halailuun. Jopa silloin, kun maailmanlaajuinen pandemia pakottaa meidät sosiaaliseen eristäytymiseen.

Australialaisen Human Animal Bond Research Instituten valtakunnallinen lemmikkieläinten omistajille suunnattu kysely paljasti, että 85 prosenttia vastaajista uskoo vuorovaikutuksen lemmikkien kanssa vähentävän yksinäisyyttä ja käsittelemään sosiaalista eristäytymistä.

2. Koirat ovat hyväksi sydämellesi

Koiran omistaminen pidentää elinikää. Kattavassa katsauksessa vuosina 1950–2019 julkaistuihin tutkimuksiin havaittiin, että koiranomistajilla oli pienempi ennenaikaisen kuoleman riski. Tutkimukset viittaavat siihen, että koiran omistaminen alentaa verenpainetta ja parantaa stressivastetta.

Pelkästään koiran kanssa eläminen vaikuttaa. Ihmisillä, jotka olivat kokeneet aiemmin sepelvaltimo-ongelmia, ennenaikaisen kuoleman riski pienentyi vielä enemmän. Tutkimuksissa ollaan päädytty siihen tulemaan, että ihmisen ja koiran välinen side vähentää stressiä, joka on suuri syy sydän- ja verisuonitauteihin.

3. Koirat auttavat lopettamaan stressaamisen

Koiraystäväsi voi tarjota lohdutusta ja helpottaa huoliasi. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että koirat ja terapiakoirat auttavat lievittämään stressiä ja ahdistusta.

Washington State Universityn tutkijat havaitsivat, että tutun koiran silittäminen vain 10 minuutin ajan laskee verenpainetta ja sykettä, hidastaa hengitystä ja rentouttaa lihaksia. Tutkimukseen osallistuneilla tärkeimmän stressihormonin, kortisolin, määrät vähenivät merkittävästi.

4. Koirat auttavat meitä selviytymään kriiseistä

Koirat auttavat meitä toipumaan psyykkisesti elämän mukanaan tuomista kriiseistä. Purduen eläinlääketieteellisen yliopiston tutkijat selvittivät, että traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsineet sotaveteraanit voivat paremmin sekä fyysisesti että henkisesti, kun heillä oli palveluskoira.

Palveluskoiraa käyttäneillä veteraaneilla oli huomattavasti vähemmän PTSD-oireita ja paremmat selviytymistaidot.

5. Koirat kannustavat sinua liikkumaan

Pitkät ulkoilutuslenkit pitkin kävelyteitä, metsäteitä ja polkuja pitkin tekevät tehtävänsä. Vuonna 2019 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että koiranomistajat noudattavat lähes neljä kertaa todennäköisemmin fyysisiä aktiviteetteja koskevia suosituksia kuin ihmiset, joilla ei ole omaa koiraa.

6. Koirat tekevät myös sinusta houkuttelevamman

Jos etsit itsellesi kumppania, saattaa olla aika hankkia koira. Koiran omistaminen nimittäin saa myös sen omistajan näyttämään muiden silmissä miellyttävämmältä ja houkuttelevammalta.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että miehet saavat helpommin naiselta puhelinnumeron, kun heillä on mukanaan koira. Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että ihmiset kokevat koiransa kanssa kuvissa esiintyvät miehet onnellisemmiksi ja rentoutuneemmiksi.

Pet Wingmanin tutkimuksen mukaan sekä miehet että naiset pyyhkäisevät todennäköisemmin oikealle, kun profiilikuvassa on mukana koira (naiset hyötyivät tästä enemmän).

7. Koirat tekevät meistä sosiaalisempia

Koirakumppanin kanssa ulkoilu tekee meistä helpommin lähestyttäviä ja antaa ihmisille heti keskustelunaiheen. Mieti, kuinka monta kertaa olet puhunut tuntemattomien ihmisten kanssa naapurustossasi tai koirapuistossa vain sen takia, että sinulla on koira.

Tutkijat ovat havainneet, että noin 40 prosentilla koiranomistajista on helposti ystävystyä. Koirat ovat täydellinen tapa tutustua uusiin ihmisiin ja solmia uusia ystävyyssuhteita.

Tuftsin eläinlääketieteellisessä yliopistossa havaittiin, että vahvasti lemmikkiinsä kiintyneet ihmiset tuntevat olevansa enemmän yhteydessä myös ihmissuhteisiinsa ja yhteisöihinsä.

8. Koirat ovat niin ihania, että ne saavat meidän rakastamaan niitä

On olemassa syy, miksi koiranpennut ovat niin söpöjä ja vastustamattomia: niiden kasvonpiirteiden ”vauvamaisuus” laukaisee ihmisissä synnynnäisen hoivavietin.

Suuret tapittavat nappisilmät, luppakorvat ja hämmennyksestä kallistuva pää ovat tieteellisestikin houkuttelevia.

9. Koirat saavat meidät nauramaan

Ihmiset, jotka omistavat koiran, nauravat enemmän, ainakin mikäli on uskominen Society & Animal -lehdessä julkaistuun tutkimukseen.

Tutkimuksessa tutkijat pyysivät koiria, kissoja, molempia tai ei kumpaakaan lemmikkejä omistavia kirjaamaan ylös, kuinka usein he nauroivat päivän aikana. Ihmiset, jotka omistivat vain koiria tai sekä koiria että kissoja, nauroivat enemmän kuin kaksi muuta ryhmää.

10. Koirat tekevät meistä onnellisempia

Pelkästään koiran katsominen voi kohottaa mielialaa. Japanissa vuonna 2009 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että koiran katsominen silmiin nostaa oksitosiinitasoja. Oksitosiini on ”rakkaushormoni”, jota erittyy esimerkiksi halailun ja suutelun yhteydessä.

Vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että AIDS:iin sairastuneet kärsivät vähemmän todennäköisesti masennuksesta, jos he omistivat lemmikin.

Lähteet:

Miksi koira kierii lumessa?

Monet koirat rakastavat pyöriä ja kieriä uudessa lumessa, työntää kuononsa kinokseen ja maistellakin sitä. Miksi koirat rakastavat niin paljon lunta ja mitkä rodut nauttivat siitä kaikista eniten?

The Dodo on haastatellut tutkija ja psykologian professori Stanley Corenia, joka sanoo, että koirat rakastavat lunta samalla tavalla kuin lapset rakastavat sitä: sillä on hauska leikkiä.

”Koirat rakastavat käsitellä ympäristöään. Ne leikkivät lehtikasassa aivan kuten lapsetkin – koiran mieli on hyvin samanlainen kuin kaksivuotiaan.”

Corenin mukaan lumi tarjoaa koirille uuden kokemuksen ja uuden materiaalin jonka kanssa olla vuorovaikutuksessa – jotain, mikä on niistä hauskaa ja jännittävää. Ne kierivät ja hyppivät siinä, koska se on kivaa. Pohjimmiltaan kyse on leikistä.

Yorkshirenterrieri pää hangessa. — Yorkshirenterrieri on löytänyt lumesta jotain kiinnostavaa.

Wag!:n mukaan lumen untuvainen rakenne on koiralle uutta ja kiehtovaa: se on pehmeää, kylmää ja pulverimaista. Se muuttaa koiran kokemaa maisemaa, ilmaa ja lämpötilaa.

Kun koirat tutkivat ympäristöään, ne käyttävät tarkkaa hajuaistiaan päätelläkseen mitä eri materiaalit ovat. Siksi koira saattaa ensin haistella lunta ja astua varovasti siihen varmistaakseen, että se on turvallista. Sitten se saattaa käydä lumeen makuulleen tai alkaa kierimään siinä, kuin syleilläkseen uutta löytöään. Lumi on sille kuin tehty leikkimistä varten.

Paksuturkkiset rodut, kuten kuvan collie, rakastavat usein lumessa pyörimistä.

Kaikki koirat eivät kuitenkaan ilmaise leikkikäyttäytymistä heti lunta nähdessään. Lumen kanssa leikkiminen on tyypillisempää paksuturkkisilla koirilla. Pohjoiset rodut, kuten huskyt ja noutajat, on kasvatettu menestymään kylmissä, lumisissa olosuhteissa ja siksi ne nauttivat useammin lumesta kuin lyhytkarvaiset koirat, kuten vinttikoirat ja chihuahuat, jotka palelevat helpommin.

Breeding Business -sivuston mukaan koirat voivat kieriä lumessa myös palauttaakseen hajuja. Kylmissä ja erityisesti lumisissa olosuhteissa hajumolekyylit kykenevät liikkumaan lyhyemmän matkan, koska ne jäätyvät. Jos koira ei kykene haistamaan reviirillään aikaisemmin olleita hajuja, se voi kieriä lumessa palauttaakseen hajut mukaansa kotiin. Käyttäytymisen uskotaan periytyvän susilta, jotka kierivät hajuissa välittääkseen niiden sisältämän tiedon laumalleen.

Saksanpaimenkoira pyörii lumessa — Saksanpaimenkoira nauttii lumessa pyörimisestä.

Eläinten käyttäytymistieteilijä Peter Borchelt on Corenin kanssa samaa mieltä.

”Koirat leikkivät [lumella], koska se tuntuu mielenkiintoiselta ja liikkuu eri tavalla.”

Borcheltin mukaan leikkikäyttäytymistä on vaikea määritellä psykologisella tavalla, vaikka leikkiminen on yleistä kaikilla sosiaalisilla eläimillä. Kyse on uutuudesta ja erilaisten liikkeiden tekemisestä: koirat yrittävät oppia, mitä lumi on ja mitä sen kanssa voi tehdä.

Joten jos näet koiran pyörivän ja kierivän lumessa, on todennäköistä, että se pitää vain hauskaa.

Miksi koira nuolee toisten koirien pissoja?

Koirien käyttäytyminen ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä meitä ihmisiä. Meidän ihmisten mielestä yksi koirien vastenmielisimmistä tavoista on nuolla muiden koirien pissoja.

Koska olet täällä, mietit varmaankin miksi varsinkin uroskoirat nuolevat muiden koirien pissoja, mutta saatat myös pohtia, voiko sillä olla haitallisia vaikutuksia koiran terveydelle.

Tässä jutussa yritämme selventää, miksi koirat ovat niin kiinnostuneita toisten pissoista ja pitääkö tästä, meidän ihmisten mielestä varsin ällöttävästä käytöksestä olla huolissaan.

Vietit eli käyttäytymismallit

Koirilla useita viettejä eli käyttäytymismalleja, jotka liittyvät perimään, ja joita ne noudattavat ilman ennakkokokemusta:

Ne tekevät niin, koska niistä tuntuu siltä.

Koiran luontaisia viettejä ovat saalisvietti, ravinnonhankintavietti, puolustusvietti, laumakäyttäytyminen, sosiaaliaggressio, väistämiskäyttäytyminen ja lisääntymisvietti.

Jotta koiran käytöstä voidaan kutsua vietiksi, tulee viettiteorian mukaan neljän edellytyksen täyttyä:

Viettivire eli sisäinen ärsyke.
Viettiärsyke ulkopuolelta esim. oravan tai jäniksen pakeneminen.
Viettikäyttäytyminen eli käyttäytymismalli, jonka viettiärsyke laukaisee silloin, kun sekä viettivire että viettiärsyke ovat voimassa.
Viettipäämäärä eli onnistunut viettikäyttäytyminen, kuten jäniksen kiinni saaminen.

Vietti on perinnöllinen, mutta kokemukset ja oppiminen voivat vaikuttaa siihen joko vahvistaen tai tukahduttaen. (Canis-lehti 4/2010)

Lisääntymisvietti

Yksi koiran voimakkaimmista vieteistä on lisääntymisvietti. Nartut eivät ole niin voimakkaasti hormonien vietävänä kuin urokset, mutta sekä nartuilla että uroksilla esiintyy poikkeavaa käytöstä juuri juoksujen aikaan.

”Tärppipäivien” aikana nartut saattavat lisätä merkkailua ja haistelua, ruopia maata tai karkailla etsimään uroksia. Nartuilla on juoksut yleensä 1-3 kertaa vuodessa ja ne kestävät tyypillisesti 3-4 viikkoa.

Leikkaamattomien urosten sukupuolivietti on voimakas ja ne ovat jatkuvasti kiinnostuneita ympäristön hajuista. Kun lähistöllä on juoksuinen narttu, voivat uroskoirat haistaa sen satojen metrien päästä ja käyttäytyä levottomasti.

Hajuista huumaantunut uros voi olla ulkona hidas lenkkikaveri, koska kaikki paikat on haisteltava tarkoin. Uros saattaa myös rähistä muille uroksille. Sisätiloissa koira voi olla levoton, päästellä ääniä ja vaeltaa ympäriinsä. Lähellä oleva narttu voi vaikuttaa myös koiran ruokahaluun, uneen, stressiin ja vatsan toimintaan.

Jos uroksen käyttäytyminen muuttuu lähistöllä olevien narttujen vuoksi mahdottomaksi, jotkut asiantuntijoista suosittelevat kastraatiota, mikä saattaa vähentää myös reviirikäyttäytymistä ja dominoivaa käytöstä.

Miksi koira sitten nuolee pissoja?

Jotta voisimme ymmärtää, miksi koirat nuolevat muiden koirien pissoja, meidän täytyy ymmärtää, mitä ovat vomeronasaalielin eli Jacobsonin elin ja Flehmen-reaktio.

Hajuja aistiva vomeronasaalielin

Wikipedian mukaan vomeronasaalielin on hajuja aistiva, perifeerinen parillinen elin, joka sijaitsee nenän väliseinämässä tai suulaessa. Se on elin, jolla koirat aistivat feromoneja, kemiallisia viestiaineita, jotka vaikuttavat saman lajin muiden yksilöiden käyttäytymiseen tai hormonitoimintaan.

Ihmiselläkin on rappeutunut vomeronasaalielin, mutta sen toimintaa ei täysin ymmärretä. Sen tiedetään kuitenkin vaikuttavan muun muassa verenpaineeseen, sydämen sykkeeseen, hormonitasoihin ja mielialaan. Vaikka ihmisetkin viestittävät kemiallisesti, ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että meillä se tapahtuisi vomeronasaalielimen kautta.

Koirilla vomeronasaalielin sijaitsee vomerluun takana, suun ja nenän välissä. Se vastaa tiedon välittämisestä aivoihin. Vomeronasaali- eli toiselta nimeltään Jacobsonin elin vastaa myös suurten molekyylien, kuten feromonien ja muiden yhdisteiden analysoinnista.

Vomeronasaalielimellä on tärkeä osa liittyen metsästykseen, lisääntymiseen, ympäristön ymmärtämiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Se on koirille tärkeä elin, jolla se käsittelee lajitovereihinsa liittyviä tietoja, kuten niiden syömiä ruokia, sukupuolta ja kiima-aikaa.

Flehmen-reaktio

Jos tarkkailet koiraasi nuolemassa ja maistelemassa muiden koirien virtsaa, voit havaita, miten se nuolee virtsaa melko ”jäykästi”, painaa kielensä kitalakeaan vasten tai ulos suusta, vetää ylähuulensa taaksepäin ja nostaa kuonoaan. Sen hampaat voivat kalista yhteen ja huulet väpättää. Tällä koira pyrkii työntämään feromonit syvemmälle vomeronasaalielimeen. Tätä toimintaa kutsutaan Flehmen-reaktioksi.

Vomeronasaalielin on erityisen herkkä tietyille feromoneille ja uroskoirat ovat erittäin kiinnostuneita juuri näiden narttujen jättämien hajujen tutkimisesta. Tällöin koira käyttää vomeronasaalielintään saadakseen arvokasta lisätietoa merkanneesta koirasta.

Wikipedian mukaan kyseistä toimintaa ilmenee koirien lisäksi muun muassa kissoilla, hevosilla, vuohilla ja laamoilla.

AnimalWised-sivuston mukaan toisten koirien pissojen nuoleminen on koiran vietistä johtuvaa, täysin luontaista käytöstä, josta sitä ei tule nuhdella.

Miten pissan nuoleminen vaikuttaa koiran terveyteen?

Etologien ja koirien käyttäytymiseen erikoistuneiden asiantuntijoiden mukaan muiden koirien pissojen haistelu ja nuoleminen on positiivista käyttäytymistä ja omistajien tulisi kunnioittaa sitä.

Näin siksi, että koiralle pissan nuoleminen on sama, kuin se lukisi päivän sanomalehteä – se haluaa vain saada lisätietoa ympäristöstään. Käyttämällä aistejaan koirat poistavat stressiä ja tuntevat olonsa rentoutuneeksi.

Mikäli koira on rokotettu ja madotettu säännöllisesti, on hyvin epätodennäköistä, että se tulisi kipeäksi muiden koirien pissojen nuolemisesta.

Yhteenveto

Varsinkin uroskoirat rakastavat nuolla narttukoirien pissoja. Käyttäytyminen liittyy vahvasti koiran vietteihin, erityisesti lisääntymisviettiin. Nuolemalla virtsaa se pyrkii saamaan lisätietoa merkanneesta nartusta.

Koira nuolee pissoja usein ”jäykästi”, painaen kielensä kitalakeaan vasten ja väpättäen huuliaan. Tällä se pyrkii työntämään hajuja feromoneille herkälle vomeronasaalielimelle.

Useiden asiantuntijoiden mukaan virtsan nuoleminen on koirille luontaista käytöstä, eikä siitä ole haittaa, vaikka se ihmisten mielestä se tuntuukin vastenmieliseltä. Muiden koirien virtsan nuoleminen harvoin vaikuttaa koiran mikrobistoon, eikä siitä yleensä aiheudu terveysongelmia rokotetulle ja madotetulle koiralle. Jotkut taudit, kuten Suomessa harvinainen laptospiroosi kuitenkin välittyvät virtsan kautta.

Jos muiden koirien virtsan nuolemisesta aiheutuu koiralle ongelmia, on siihen syytä puuttua kieltämällä.

Oman virtsan juominen voi olla merkki tylsistymisestä ja aktiviteettien puutoksesta. Jotkut koirat voivat juoda omaa virtsaansa myös janoonsa silloin, kun muuta nestettä ei ole tarjolla. Koiralla tulee aina olla tarjolla raikasta vettä.

Miten tulkita koirien käyttäytymistä? Lue Pohjoismaiden tunnetuimman eläinkouluttajan, Tuure Kaimion kirjasta Koirien käyttäytyminen:

Lähteet: AnimalWised, Kaleva, Cuteness.com.