Jokainen, jolla on ollut koira, tietää sen uskomattoman vahvan siteen, joka ihmisen ja eläimen välille voi muodostua. Ennen pitkää joudumme kuitenkin sanomaan hyvästit karvaiselle perheenjäsenellemme. Ihmisten huolenpidon ansiosta koirat elävät nykyään entistä pidempään, mikä tarkoittaa, että meillä on enemmän yhteistä lenkki-, käpertely- ja leikkiaikaa. Mutta miksi koirat elävät meihin ihmisiin verrattuna vain niin vähän aikaa?
Saatat tuntea käsitteen ”koiran ikä ihmisen iässä”, jossa koiran ikävuodet täytyy kertoa seitsemällä verrattaessa ihmisen ikään. Esimerkiksi viisivuotias koira olisi ihmisen iässä 35-vuotias. Uudempien tutkimusten mukaan koiran ihmisikä laskettaisiin kertomalla koiran oikean iän luonnollinen logaritmi 16:lla ja lisäämällä lukuun 31. Vaikka luin lukiossa pitkän matematiikan, älä kysy mitä se tarkoittaa. Voit käyttää ihmisiän laskemiseen Ylen uutisartikkelin yhteydessä julkaistua laskuria.
Todellisuudessa kaikilla eläinlajeilla on eri elinajanodote. Vielä 1900-luvun puolivälissä suomalaisen miehen elinajanodote oli noin 55 vuotta ja naisen 61 vuotta. Vuonna 2020 syntyneillä miehillä elinajanodote on 79 vuotta ja naisilla lähes 85 vuotta.
Pisimpään elävät muuten japanilaiset, jotka keikkuvat pallollamme keskimäärin 85-vuotiaaksi.
No niin, eksyin lähteisiin taas kerran. Palataanpa koiriin…
Elinikään vaikuttavat asiat
Mitä tulee eläinlajin tai rodun elinajanodotteeseen, siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten:
- genetiikka
- ruokavalio
- fyysinen aktiivisuus
- älyllinen stimulaatio
- hammashygienia
- alueelliset taudinaiheuttajat
- puhtaan veden saatavuus
- sairaanhoito
- päivittäinen elämänlaatu.
Niillä kaikilla on vaikutusta koiran elinikään.
Lajin kehitys ja hoito
Nopeammin kehittyvillä lajeilla on yleensä lyhyempi raskaus ja niiden hampaat puhkeavat nopeammin. Nopeasti kehittyvillä lajeilla fyysinen kehitys ja sukukypsyys päättyyvät aikaisemmin. Hyvin usein nopeammin kehittyvät lajit elävät myös lyhyemmän aikaa.
Verrattaessa ihmisiä muihin lajeihin, on kiehtovaa, että mikään muu laji päällä Maan ei huolehdi jälkeläisistään niin kauan kuin me. Ihmisvanhemmat takaavat lapsiensa selviytymisen vuosikausiksi vielä lapsuuden jälkeenkin – ja se kasvattaa lajimme pitkäikäisyyttä.
Tiesitkö muuten, että lyhytikäisin eläinlaji on päivänkorento, joka saattaa elää vain päivän tai pari, ja joidenkin lajien kohdalla vain muutamia tunteja. Pitkäikäisin laji puolestaan on islanninsimpukka, joka on elänyt (mitattuna) pisimpään 507-vuotiaaksi.
Ja taas takaisin koiriin…
Sudet, koirat ja luonnollinen evoluutio
Koirat polveutuvat susista, joiden eliniänodote on ihmisten hoidossa 15-20 vuotta.
Miksi ihmeessä niiden kesyjen sukulaisten eliniänodote on vain 7-15 vuotta?
Vaikka koirien elinikään vaikuttaa useita seikkoja, yksi merkittävimmistä on koirarotujen syntymisen aikana tapahtuneet geneettiset muunnokset.
Etsiessään haluttuja fyysisiä ominaisuuksia jalostajat sallivat vain tiettyjen yksilöiden lisääntymisen, mikä vähensi luonnollisen geenipoolin vaihtelua.
Luonnossa satunnainen lisääntyminen mahdollistaa suuremman geneettisen monimuotoisuuden ja ominaisuudet kulkeutuvat luonnollisen valinnan kautta. Luonnossa vain sellaisten yksilöiden geenit saavat jatkoa, jotka selviytyvät ja sopeutuvat ympäristön asettamiin vaatimuksiin ja muutoksiin.
Yleisesti ottaen, vain vahvimmat ja hallitsevimmat urokset pääsivät parittelemaan ja naaraistakin vain ne selviytyvät, jotka ovat tarpeeksi vahvoja lisääntymään, imettämään ja ruokkimaan jälkeläisiään.
Luonnossa sairaat ja heikot yksilöt eivät selvidy tai pääse lisääntymään, ja siksi kyseiset geenit eivät säily lajissa.
Charles Darwinin ”kelpoisimman eloonjääminen” saattaa kuullostaa julmalta, mutta loppujen lopuksi vain se takaa koko lajin selviytymisen ja hyvinvoinnin.
Pitkässä juoksussa lajin fyysiset ominaisuudet muuttuvat kuitenkin hyvin hitaasti.
Yleisesti ottaen, pienet koirarodut elävät pidempään kuin suuremmat rodut. Johtavan teorian mukaan isommat rodut kuolevat aikaisemmin, koska ne yksinkertaisesti ikääntyvät nopeammin.
Jalostuksen vaikutus koirien elinikään
Koiranjalostajat ovat saaneet luotua hyvin monimuotoisen lajitelman erilaisia rotuja hyvin erilaisilla fyysisillä ominaispiirteillä.
Koirarodut luotiin jalostamalla vain hyvin rajoitettu määrä yksilöitä, mikä johti pienentyneeseen geenipoolin vaihteluun.
Siinä missä todennäköisyydet halutuille fyysisille ominaisuuksille ovat kasvaneet, yksilöiden mahdollisuudet periä myös lajin viallisia resessiivisiä geenejä ovat kasvaneet.
Nämä vialliset geenit sulkevat sisäänsä anatomisia epämuodostumisia, geneettisiä häiriöitä ja alttiuksia erilaisille sairauksille.
Geenit periytyvät aina parittain ja niissä dominoivat geenit hallitsevat. Kun kaksi yksilöä parittelee, heidän jälkeläisensä perivät aina yhden geenin molemmilta vanhemmilta.
Kun vaihtelu on vähäisempää, on todennäköisempää, että kahden sellaisen parittelevan yksilön, joilla on samat vialliset geenit, periytyvät myös heidän jälkeläisilleen.
Tämän seurauksena useimmilla koiraroduilla on omat geneettiset alttiutensa erilaisille sairauksille.
Esimerkiksi kultaisetnoutajat ovat alttiimpia sairastumaan moniin syöpiin ja pernakasvaimiin.
Samoin rotujen fyysiset ominaisuudet voivat altistaa yksilöitä sairauksille. Esimerkiksi mäyräkoirien hauska pitkänomainen runko tekee niistä altiimpia välilevynpullistumille.
Litteänaamaisilla koiraroiduilla, kuten presidentti Sauli Niinistön ja Jenni Haukion aiemmin omistamalla bostoninterrieri Lennulla, esiintyy usein hengitysvaikeuksia, heikentynyttä lämmönsietokykyä sekä lisääntynyttä alttiutta hengitystietulehduksille ja -sairauksille.
Ruokavalio ja elintavat
Susiin verrattuna koiran elämä on paljon enemmän paikallaan pysyvää. Jopa työ- eli käyttökoirat liikkuvat susia vähemmän.
Tästä syystä susilla on hoikka ja urheilullinen vartalo. Ne syövät luonnollista ruokaa ja metsästyksen kautta saatua täysravintoa.
Kotieläimillä pidetyillä koirilla on vankempi vartalo. Ne saavat usein liikaa ruokaa, mikä lisää niiden kuormitusta tuki- ja liikuntaelimistössä, sydämessä ja muissa järjestelmissä.
Kotikoirat syövät pääasiassa prosessoitua ruokaa, ja mielenkiintoista kyllä, ne ovat perineet joitain ihmisten sairauksia, kuten diabeteksen.
Yhteenveto
Ihmisen ja koiran side on erottamaton, mutta on kiistatonta, että me elämme koiria pidempään. Ennen pitkää me joudumme luopumaan parhaasta ystävästämme. Miksi koiran pitää vain niin vähän aikaa?
Vaikka koirat elävät vähemmän aikaa, ne opettavat meille monia hyviä asioita:
- Kun läheisesi tulevat kotiin, juokse aina tervehtimään heitä.
- Älä koskaan jätä tilaisuutta käyttämättä lähteä mihin tahansa.
- Rakasta aina puhdasta ilmaa ja tuulta kasvoillasi.
- Muista aina ottaa päiväunia.
- Muista aina venytellä ennen ylös nousemista.
- Juokse, telmi ja leiki joka ikinen päivä.
- Kerää aina mahdollisimman paljon huomiota ja anna ihmisten rapsuttaa sinua.
- Lämpiminä päivinä käy makaamaan nurmikolle, koska sinusta vain tuntuu siltä.
- Kuumina päivinä juo paljon vettä ja pyöri viimeisessäkin lumikinoksessa.
- Kun olet onnellinen, heilutasi häntää koko kehollasi.
- Älä koskaan teeskentele jotain, mitä et olet.
- Jos jollakin on huono päivä, ole hiljaa, istu hänen lähellään ja ojenna hänelle tassua.
- Ole uskollinen.
Jos olet juuri menettänyt tai menettämässä rakkaan koirasi, niin syvimmät osanottoni.
Lainaan kultaistennoutajien rotujärjestön sivuilla julkaistua kuvaa hieman lyhennellen ja muokaten:
Jos tuskat tekevät leponi unettomaksi, teethän mitä sinun tulee tehdä, sillä tätä viimeistä taistelua ei voi voittaa.
Vie minut sinne, missä tarpeeni hoidetaan ja pysythän kanssani loppuun asti. Pidäthän minusta kiinni ja puhut minulle, kunnes silmäni eivät enää näe.
Toivon, että aikanaan ymmärrät, että olit hyvä päästäessäsi minut pois.
Vaikka häntäni on hyvästit heilauttanut, olen tuskalta ja kärsimykseltä pelastettu.
Olemme olleet niin läheiset nämä vuodet, me kaksi. Tunnen suuren rakkauden kyyneltesi takaa.
Hän on nyt kivuton ja voi hyvin. Vaikka en ole uskonnollinen: te tapaatte vielä ❤️.
Artikkelikuva: Reba Spike
