Useissa tutkimuksissa on pyritty selvittämään, tarttuuko ihmisen haukotus koiraan ja mitä se kertoo koirien empatiakyvystä.
Uusimpien japanilaistutkimusten mukaan koirat ovat huomattavasti herkempiä aidoille haukotuksille, ja haukotus tarttuu helpommin koiran läheisiltä ihmisystäviltä.
Mitä haukottelu on?
Haukottelu on refleksi, jossa ihminen tai eläin hengittää syvään suu avoinna. Se yhdistetään usein hapen puutteeseen, väsymykseen tai pitkäveteisyyden tunteeseen, mutta tosiasiassa haukottelu liittynee kuitenkin aivojen lämmönsäätelyyn, sillä kylmä ilmavirta jäähdyttää aivoja.
Haukottelun uskotaan olleen myös laumaeläinten varhainen viestintäkeino. Haukottelurefleksi on tarttuvaa ihmisillä ja joillakin eläimillä: kun yksi haukottelee, muutkin saattavat repiä leukojaan ikään kuin myötätunnosta.
Koira reagoi vain aitoon haukotukseen
Vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten lemmikkikoirat reagoivat ihmisten haukotteluun. Tutkimuksessa seurattiin 29 koiraa, jotka tarkkailivat oikeasti haukottelevaa ihmistä ja haukottelun kaltaisia suuliikkeitä tekevää ihmistä.
Koirista 21 haukotteli, kun niiden tarkkailema ihminen haukotteli oikeasti, mutta yksikään koirista ei reagoinut teeskenneltyyn haukotteluun.
Tulokset osoittivat, että haukottelun tarttuminen ei ole vain kädellisten ominaisuus, ja että koirilla saattaa olla alkeellinen kyky tuntea empatiaa.
Myötätunto ja tarttuva haukottelu
Tutkijat tiesivät jo ennestään, että haukottelu on tarttuvaa ihmisten välillä. Alttiuden on havaittu korreloivan empatian kanssa: mitä empaattisempi ihminen on, sitä helpommin hän reagoi toisen haukotukseen.
Haukottelu ei kuitenkaan tartu henkilöille, joilla on autismikirjoon luettavia häiriöitä esimerkiksi sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa.
Samaa on havaittu myös koirilla. Jos empatia todella selittää haukottelun tarttumista, koiratkin voivat tuntea myötätuntoa ihmisiä kohtaan, koska ilmiö esiintyy lajien välillä.
Koirat ovat tunnetusti poikkeuksellisen taitavia tulkitsemaan ihmisen ilmeitä, äänenpainoja ja eleitä, mikä tukee ajatusta.
Haukotus tarttuu erityisesti omistajalta
Japanilaistutkijat järjestivät kokeen, jossa koira asetettiin ihmisen eteen, joka joko:
Haukotteli, tai
Teki haukottelun kaltaisia suuliikkeitä.
Tulokset olivat hämmästyttäviä: 72 % aitoa haukottelua nähneistä koirista vastasi siihen haukotuksella, mutta yksikään ei reagoinut teeskenneltyyn haukotukseen.
Itse asiassa, haukottelun tarttuvuus koirilla oli jopa korkeampi kuin simpansseilla tehdyissä vastaavissa kokeissa.
Empatiaa vai väsymystä?
Toisessa, vuonna 2010 valmistuneessa tutkimuksessa tutkijat halusivat testata hypoteesia, jonka mukaan tarttuva haukottelu koirilla johtuu empatiasta.
Tutkijat päättelivät, että jos empatia todella aiheuttaa haukottelun tarttumisen, koirat todennäköisesti vastaisivat helpommin omistajansa haukotukseen. Tutkimuksessa 19 koiraa altistettiin omistajan ja tuntemattoman henkilön haukotuksille.
Yllättäen tehdyssä 38 kokeessa koirat vastasivat haukotukseen vain viisi kertaa ja kaikilla kerroilla tuntemattoman haukotukseen. Tutkijat eivät siis voineet vahvistaa empatiahypoteesia.
Vuonna 2013 japanilaiset tutkijat veivät asian pidemmälle. Tutkijat toistivat kokeen, mutta pyrkivät erottamaan kaksi haukottelun mekanismia: empatian ja uupumuksen.
Tutkimuksessa 25 koiraa tarkkaili tuttua (omistaja) ja tuntematonta ihmistä, jotka joko haukottelivat tai tekivät haukottelun kaltaisia suuliikkeitä. Samalla koirien sykettä seurattiin.
Haukottelu tarttui oikeasti haukottelevilta ihmisiltä merkittävästi helpommin, kuin haukottelua suun liikkeillä vain teeskenneiltä ihmisiltä. Lisäksi koirat haukottelivat useammin tarkkaillessaan tuttua kuin tuntematonta henkilöä.
Nämä tulokset puolestaan tukivat empatiateoriaa:
Haukottelu tarttui merkittävästi useammin oikeasti haukottelevilta ihmisiltä.
Koirat haukottelivat useammin tuttua kuin tuntematonta henkilöä tarkkaillessaan.
Koirien syketasot eivät muuttuneet, joten ilmiö ei liittynyt stressiin.
Haukottelun tarttuuvuus näyttää korreloivan emotionaalisen läheisyyden kanssa, mikä viittaa koirien kokemaan myötätuntoon.
Faktoja haukottelusta
Haukottelu liittyy todennäköisesti aivojen lämmönsäätelyyn.
Haukottelu on tarttuvaa: kun yksi haukottelee, muutkin voivat haukotella.
Haukottelun tarttuvuus on yhdistetty empatiaan eli myötätuntoiseen eläytymiseen.
Haukottelu tarttuu ihmisistä koiriin jo pelkän äänen perusteella.
Cuteness.comin mukaan haukottelu tarttuu myös koirilta ihmisille.
Haukottelu tarttuu jopa viisi kertaa todennäköisemmin jos haukottelija on koiran omistaja.
Kokeile, pystytkö itse katsomaan tämän videon haukottelematta:
Koiraystävillämme on lukuisia vastenmielisiä tapoja, kuten vessanpöntöstä juominen, mudassa piehtarointi ja takapuolen nuoleminen, mutta yksi niiden ällöttävistä tottumuksista on ylitse muiden: kakan syöminen.
Tämä maneeri saa monet koiranomistajat yökkäilemään inhotuksesta. Tavalle on olemassa myös tieteellinen nimi, koprofagia (engl. coprophagia), ja se tarkoittaa pääasiassa eläinmaailmassa esiintyvää ulosteiden syömistä.
Faktoja koprografiasta
Kalifornian yliopiston tutkijoiden mukaan noin neljännes lemmikkikoirista syö toisinaan ulosteita ja noin kuudennes niistä on säännöllisiä kakansyöjiä. Useimmat tyytyvät vain nuuhkaisemaan.
Koirat syövät harvoin löysää kakkaa tai ripuliulostetta. Kovat ja jäätyneet kakat maistuvat niille paremmin.
Ulosteiden syöminen on yleisempää usean koiran talouksissa (noin 33 %) kuin yhden koiran talouksissa (noin 20 %).
Nartut syövät ulosteita uroksia useammin.
92 % kakansyöjistä haluaa tuoretta tavaraa, vain 1-2 päivää vanhaa.
85 % kakansyöjistä ei syö omia jätöksiään, vaan pelkästään muiden koirien.
Ruokaa varastavat koirat ovat todennäköisemmin kakansyöjiä.
Miksi koirat sitten syövät ulosteita?
Koprofagia on monen eri tekijän summa, johon voivat vaikuttaa koiran ikä, ympäristö, oppiminen ja jopa sen ruokavalio.
Ihmisten tavoin koirillakin on omat motiivit käyttäytymiselleen. Koirat syövät kakkaa monista eri syistä niiden iästä, koulutuksesta, elinolosuhteista ja ruokavaliosta riippuen.
Tässä jutussa kerromme, mitkä asiat voivat saada koiran syömään toisten koirien tai muiden eläinten ulosteita, pitääkö siitä olla huolissaan ja miten tavasta pääsee eroon.
Koira on syntynyt syömään ulosteita
Villikoiria. Kuva: Noloha, CC BY-SA 2.0 de, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=5904338
Ennen kuin koirat kesytettiin, ne olivat raadonsyöjiä, jotka söivät mitä tahansa vain löysivät. Vielä tuhansia vuosia sitten koirat söivät pääosin muiden eläinten jätteitä, ja ulosteiden syöminen voi olla vain jäänne koiran historiasta.
Joillekin lajeille, kuten kaneille, ulosteiden syöminen on täysin normaali keino saada tärkeimmät ravintoaineet. Itse asiassa, mikäli kaneilta estetään papanoiden syöminen, ne sairastuvat ja nuoret yksilöt eivät menesty.
Koirien onneksi niiden ei tarvitse saada raintoaineittaan ulosteista.
Koiraemo syö pentujensa ulosteet
Havannankoiran pentuja. Kuva: Cartman0052007 at English Wikipedia [GFDL https://www.gnu.org/licenses/fdl-1.3.html) or CC BY 3.0 https://creativecommons.org/licenses/by/3.0/, via Wikimedia CommonsTietyissä tapauksissa, kuten vastasyntyneiden pentujen kohdalla, kakan napostelu on emoille vaistomaista ja täysin normaalia toimintaa.
Emot haluavat pitää pesänsä puhtaana, koska hajut houkuttelevat saalistajia. Siksi se siivoaa pentujensa jätökset syömällä ne noin ensimmäisen kolmen viikon ajan.
Pennut omaksuvat tämän käytöksen ja alkavat syömään omia, sisarustensa ja muiden eläinten, kuten kissojen, ulosteita. Koirien suurinta herkkua ovat hevosen lanta ja hanhien jätökset.
Omien ulosteiden syöminen on harmitonta, mutta muiden eläinten ulosteiden sisältämät loiset, virukset ja myrkyt voivat olla terveydelle haitallisia. Useimmissa tapauksessa pennut lopettavat muiden ulosteiden syömisen noin yhdeksän kuukauden ikäisenä.
Usean koiran talouksissa koirilla on dominoiviin ja alistuviin rooleihin perustuva nokkimisjärjestys. Alistuvat koirat syövät silloin tällöin dominoivien perheenjäsentensä ulosteita.
Jos yksi koirista sairastuu, terve koira voi syödä sairaan koiran ulosteita. Tämä saattaa olla vaistomainen reaktio piilottaa heikompi koira ”saalistajilta”.
Koirat ovat hyviä oppilaita
Koirat oppivat nopeasti tekemään asioita, joita niiden halutaan tekevän ja välttämään asioita, joita niiden ei haluta tekevän.
Koiranpennut tekevät tarpeensa sisälle, kunnes ne oppivat sisäsiistiksi noin puolen vuoden ikäisenä. Jos siivoat koiran jätökset ennen sisäsiistiksi oppimista koiran nähden, se voi helposti ymmärtää tarkoituksesi väärin ja kopioida toimintaa ”siivoamalla ne itse”. Se voi myös nähdä muiden koirien syövän kakkoja ja oppia tavan niiltä.
Pentujen osalta ulosteiden syöminen voi olla oppimisprosessi, koska ne oppivat paljon asioita poimimalla kaiken mahdollisen suuhunsa. Useimmat pennut oppivat melko lyhyessä ajassa myös, ettei kakan maku ole kummoinen.
Jos kakkaa syövä koirasi on pentu, voit olla siis huoleti. Sen tavat muuttuvat todennäköisesti ajan myötä. Tarkkaile kuitenkin, mitä pentu syö ja korjaa sisätiloissa jätökset pois mahdollisimman nopeasti, jotta se ei kehitä pahoja tapoja.
Pitääkö kakkaa syövä koira viedä eläinlääkärille
Jos aikuinen koirasi alkaa yllättäen syömään ulosteita, sinun tulisi varata aika eläinlääkärille ainakin seuraavien terveysongelmien poissulkemiseksi:
loiset
ravintoainepuutokset
imeytymishäiriöt
diabetes, Cushingin oireyhtymä, kilpirauhasen vajaatoiminta ja muut sairaudet, jotka voivat lisätä ruokahalua
lääkkeet, kuten steroidit
Koira voi alkaa syömään omia ulosteitaan monista syistä. Sellaisia syitä ovat esimerkiksi eristäminen, liian ahtaassa tilassa asuminen, ahdistuneisuus, huomionhaku, emolta oppiminen, sekä sairaan tai vanhan koiran kanssa asuminen. Myös koirat, jotka ruokitaan ulosteiden lähellä, voivat yhdistää ruoan tuoksut ulosteen tuoksuun.
Miten estää koiran kakan syöminen?
Eläinlääkärit ja koiranomistajat ovat saavuttaneet hyviä tuloksia muutamalla keinolla:
Vitamiinit. Erään teorian mukaan koirat syövät ulosteita, koska niiden ruokavaliosta puuttuu jotain. Erityisesti B-vitamiinin puutosta on epäilty koprofagian aiheuttajaksi ja tutkimukset ovat tukeneet väitettä. Vuonna 1981 julkaistussa tutkimuksessa ulosteista paikannettiin tiamiinia eli B1-vitamiinia. Koirille tarkoitettua B-vitamiinia voi antaa lisäravinteena ruoan mukana.
Entsyymit. Modernin koiran ruokavalio sisältää sen esi-isien ruokavalioon verrattuna enemmän hiilihydraatteja ja vähemmän lihaperäisiä proteiineja ja rasvoja. Pystyäkseen sulattamaan tärkkelyksen, koira tarvitsee ruoansulatuksen läpi kulkevia entsyymejä. Tarjoa koirallesi enemmän lihaa suhteessa hiilihydraatteihin esimerkiksi 100 % lihaherkkujen muodossa.
Matokuurit. Koiralla voi olla monenlaisia matoja, joista yleisimpiä ovat suolinkainen, hakamato ja heisimato. Mikäli koiralla on loisia, se voi pyrkiä tasapainottaan suoliston tilaa syömällä ulostetta. Aikuisille koirille suositellaan madotusta 1-3 kertaa vuodessa. Matokuureja myydään useimmissa apteekeissa tabletteina, rakeina ja tahnana.
Kenties paras keino lopettaa koiran kakan syöminen on koulutus. Pidä koiran elinalue puhtaana, piha mukaan lukien. Jos taloudessa on kissa, älä päästä koiraa kissan hiekkalaatikolle. Valvo koiraa kävelyillä ja korjaa sen jätökset aina heti kakkapusseihin. Työskentele ahkerasti ”irti”- ja ”tule”-käskyjen kanssa. Yksi hyvä harjoitus on palkita koira heti tarpeiden tekemisen jälkeen, jolloin se oppii tulemaan niiden jälkeen luoksesi, eikä jää haistelemaan (tai maistelemaan) omia pökäleitään.
Ulosteen syömisen jälkeen koiran hengitys saattaa haista pahalle. Pahanhajuinen hengitys johtuu yleensä bakteereista, jotka muodostavat erityisesti väli- ja poskihampaiden pinnalle plakkia. Säännöllinen hampaiden harjaaminen siihen tarkoitetulla hammasharjalla on tehokas keino ehkäistä plakkia. Myös puruluiden pureskelu poistaa plakkia, mutta ei pääse hampaiden väleihin yhtä hyvin kuin hammasharja.
Kaikista koiran käytöshäiriöistä yksi ahdistavimmista on koira, joka haukkuu yksin ollessaan. Jatkuva ja alituinen vinkuminen, haukahtelu, uliseminen ja ulvominen häiritsee ja ärsyttää naapureita, jotka haluaisivat vain olla rauhassa kotonaan.
Koiran haukkuminen on iso ongelma työssäkäyville erityisesti kerrostalossa, kun äänet kantautuvat helposti seinien läpi. Ongelman korjaamiseksi on tärkeää tietää, miksi koira haukkuu. Syitä koiran mekkaloinnille voi olla monia.
Haukkuherkät koirarodut
Käytännössä kaikki terrierit, monet pienet koirat, kuten villakoirat, jotkut keskikokoiset koirat, kuten snautserit ja pystykorvat, mutta myös jotkut isommat rodut ovat geneettisesti haukkuherkkiä koirarotuja. Nämä rodut ovat ”esiohjelmoituja” haukkumaan kaikille äänille ja liikkeille lähistöllään.
Rodut, jotka ovat aiemmin jalostettu varoittamaan maanviljelijää tilaa lähestyvästä ketusta, voivat nyt ilmoittaa puhelimen soimisesta, naapurin kotiintulosta tai hissin liikkeistä. Haukkuherkät rodut on koulutettava erityisen hyvin haukkumisen rajoittamiseksi.
Vahtikoirat
On sanomattakin selvää, että vahti- ja suojelukoiraroduille, kuten saksanpaimenkoirille, dobermanneille, rottweilereille, boksereille ja bullmanstiffeille, oman pihan, talon tai asunnon suojelu on luontaista käytöstä. Ne vartioivat omaa aluettaan postinkantajilta, oravilta, ohimeneviltä koirilta ja naapureilta, ellei niitä kouluteta olemaan tekemättä niin.
Kouluttamisella voidaan saada kohtuullistettua koiran luontainen vahti- ja suojeluvietti siedettävälle tasolle. Estämällä koiran näkökenttä alueille, josta ”uhkia” voi ilmaantua, sekä rajaamalla sen liikkuma-aluetta kauemmaksi ovien läheisyydestä, voidaan haukkumista vähentää jo merkittävästi.
Älä anna vahtikoirien haukkua kotona ollessasi, koska silloin niiltä ei voida odottaa sitä myöskään poissa ollessasi.
Vaativat haukkujat
Itsevarmat koirat, jotka ovat tottuneet saamaan haluamansa hakkumalla, voivat haukkua, koska hauskuus loppuu sinun poistuttua kotoa. Koira odottaa sinua ovella ja haukkuu niin kauan, että palaat. Haukkuminen on sille keino saada sinut takaisin ja palaamisesi siitä saatava palkinto.
Haukkumisjärjestelyt (lisää näistä alla), aktivointilelut, haukunesto- ja sitruunapannat voivat auttaa haukkumisen pois kitkemisessä vaativilla haukkujilla.
Haukunestopanta voi olla tehokas apuväline häiritsevän haukkumisen estämiseen. Niiden toiminta perustuu ultraääneen, impulssiin, suihkeeseen, värinään tai elektrostaattiseen muistutukseen.
Esimerkiksi sitruunapannat tuottavat kivuttoman, mutta häiritsevän sitruunantuoksuisen suihkun koiran kuonolle sen haukkuessa ja vähentää näin turhaa haukkumista. Sitruunapanta on inhimillisempi ja eettisempi vaihtoehto Suomessa kielletyille sähköpannoille.
Huomaa, että haukunesto- ja sitruunapanta voi pahentaa eroahdistuksesta tai yksinolopelosta kärsivän koiran ahdistustilaa. Useiden asiantuntijoiden mukaan niitä käyttämällä ei pureuduta ongelman syihin ja osalla koirista ne eivät toimi ollenkaan. Haukunesto- tai sitruunapantaa ei tule koskaan käyttää pentukoirilla.
Tylsistyneet koirat
Suurimmalle osalle häiritsevästi käyttäytyvistä koirista yksinoloaika on yksinkertaisesti liian pitkä toiminnantarpeeseen nähden.
Paljon liikuntaa ja aktiviteetteja vaativat koirarodut on jalostettu työskentelemään koko päivän ajan. Monet noutajat, pointterit, setterit, colliet ja vastaavat rodut eivät saa etenkään kaupunkiympäristössä tarpeeksi liikuntaa. Nämä koirarodut tulisi pitää kiireisinä tai ikävystyminen muuttuu helposti haukkumiseksi, puremiseksi, kaivamiseksi tai yleiseksi levottomuudeksi.
Useimmat aktiiviset rodut vaativat vähintään kaksi tuntia aerobista liikuntaa joka päivä. Jos olet poissa kotoa pidempiä aikoja yhtäjaksoisesti (yli 6 tuntia), vähintään yksi tunti henkisesti haastavaa ja fyysisesti aktiivista leikkimistä ja pelaamista on miltei välttämätöntä.
Jos koirasi on erityisen aktiivinen, sinun tulisi jättää se kotiin läähättävänä ja uupuneena. Aktivointilelu tai esimerkiksi ruoalla täytetty Kong-lelu voivat auttaa pitämään koiran kiireisenä, kun olet poissa.
Pelokkaat ja ahdistuneet koirat
Jotkut kääpiökokoiset koirat voivat pelätä yksin olemista. Myös ylisuojellut ja lellityt koirat, joita ei ole sosiaalistettu kunnolla tai jotka on eristetty ympäröivästä maailmastaan voivat pelätä yksinoloa.
Koira voi yksin ollessaan myös pelästyä jotain kovaa tai äkillistä ääntä, kuten ukkosta, työkoneita tai talon elämää. Pelästyminen voi laukaista pelkoreaktion, jossa koira pyrkii ulos asunnosta hinnalla millä hyvänsä.
Pelokkaat koirat kokevat eniten eroahdistusta jopa lyhyinä yksinoloaikoina. Tyypillisiä oireita ovat huonekalujen ja irtaimiston pureskelu, haukkuminen, sotkeminen sekä oven- ja ikkunoiden karmien kaivaminen.
Pelokkaat ja ahdistuneet koirat tulee sosiaalistaa kunnolla niitä ympäröivään maailmaan. Tottelevaisuuden ja itseluottamuksen kehittämisen kautta ahdistuneesta koirasta voidaan saada vakaa ja paremmin pärjäävä yksilö. Yksinolopelkoa helpottaa jos kotiin jää koiran lisäksi jokin muu elävä olento, kuten toinen koira.
Eroahdistus
Koira on laumaeläin ja se kiintyy voimakkaasti oman perheensä jäseniin. Normaali kiintyminen on luottamuksellisen suhteen perusta, mutta koirasta voi tulla yliriippuvainen omistajastaan, jolloin se kokee jokaisen eron ahdistavana ja stressaavana.
Eroahdistuksella tarkoitetaan koiran ja omistajan välille kehittynyttä voimakasta riippuvuussuhdetta. Koira ei ole missään vaiheessa oppinut tulemaan toimeen ilman omistajan tai omistajien tukea.
Koiraa ei kuitenkaan tule diagnosoida eroahdistuksesta kärsiväksi liian heppoisin perustein. Yksin ollessa tapahtuva haukkuminen tai ulvominenkaan ei välttämättä tarkoita aina eroahdistusta. Haukahtelu ja ulvominen on koiran normaalia ääntelyä, jota se voi käyttää kutsuakseen kadonnutta laumaa luokseen tai varoittaakseen sitä.
Adaptil-haihdutin tuo turvallisuudentunnetta
Adaptil-haihdutin on pistorasiaan kytkettävä laite, joka haihduttaa koiraa rauhoittavaa DAP-hormonia stressitilanteissa rauhoittaen ja luoden sille turvallisuudentunnetta. Se levittää tilaan ihmisille hajutonta tuoksua ja auttaa koiraa sopeutumaan sille outoihin tilanteisiin, kuten muuttoihin, uusiin kotieläimiin ja yksin jäämiseen.
DAP on eläimien lähettämä kemiallinen viestiaine, jota imettävät nartut erittävät vaikuttaen saman lajin yksilöiden hormonitoimintaan, esim. saamaan pennut tuntemaan olonsa turvalliseksi. Adaptil-haihdutin voi auttaa kaikenikäisiä koiria tuntemaan olonsa turvalliseksi.
Reilut parikymppiä maksava 48 ml haihdutin on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen tuote eroahdituksesta kärsiville koirille. Haihduttimen teho riittää 50-70 m² tilassa noin neljäksi viikoksi. Haihduttimeen myydään erikseen samankokoisia (48 ml) täyttöpulloja.
Eroahdistuksesta kärsivä koira voi tuntea olonsa vähemmän stressaantuneeksi, jos sen tila rajoitettu esimerkiksi yhteen huoneeseen kuin jos sillä on käytössään koko asunto tai talo. Kun huolehdittavana on vain yksi huone, lempipurulelu ja oma peti, monet koirat vain käpertyvät siihen ja rauhoittuvat.
Muita haukkumista rajoittavia järjestelyjä ovat:
Pidä koira yksin ollessa kodin hiljaisimmassa osassa. Käytösongelmainen koira ei ole ansainnut koko taloa tai huoneistoa käyttöönsä.
Pidä ikkunaverhot alhaalla. Pimeällä ympäristöllä on rauhoittava vaikutus useimpiin koiriin. Lisäksi verhot vaimentavat ääniä, eikä koira saa ulkoa ylimääräisiä visuaalisia virikkeitä.
Jätä koiralle radio tai TV päälle pienellä äänenvoimakkuudella. Useimmissa talouksissa on joku elektroninen laite päällä, kun perheenjäseniä on paikalla. Kuvittele, miten hiljaiselta asunto tuntuu koirasta, kun ketään ei ole paikalla ja kaikki normaalisti päällä olevat laitteet ovat kiinni. Tutut äänet auttavat koiraa rauhoittumaan.
Kun poistut, jätä koiralle lelu, jonka se saa vain ja ainoastaan sinun poissaollessa. Yksinololelun tulisi olla koiralle mahtavin juttu ikinä – esimerkiksi purkkiruoalla täytetty Kong-lelu. Lelussa voi olla myös omistajan hajuja. Hiero lelua käsiesi välissä vähän aikaa, jotta hajut tarttuvat siihen, ja anna se koirallesi juuri ennen lähtöä.
Haukkumisjärjestelyt voivat tuntua ikäviltä, mutta yksinoloharjoituksiin yhdistettynä ne tuovat yleensä tuloksia ajan kanssa. Kerro naapureillesi, että et ole jättänyt heidän valituksiaan huomiotta ja ymmärrät heidän huolensa. Kerro myös, että olet tehnyt haukkumisjärjestelyitä ja yrität kouluttaa koiraasi olemaan yksin, mutta siihen voi mennä jonkin verran aikaa.
Yksinoloharjoitukset
Koiran liiallista kiintymystä eli eroahdistusta pyritään vähentämään yksinoloharjoituksilla.
Yksinoloharjoitusten tarkoitus on siedättää koira yksinoloon niin, että se alkaa luottaa siihen, että sinä palaat joka kerta takaisin ja se voi rentoutuneena viettää aikaa myös yksin. Siedätys tapahtuu palkitsemalla koira siitä, kun se on ollut rauhallinen yksin.
Yksinoloharjoitukset ulkona
Yksinoloharjoitukset voi aloittaa ulkona siten, että koira ei pääse luoksesi. Voit sitoa koiran talutushihnasta kiinni esimerkiksi puuhun tai lyhtypylvääseen. Ota muutamia askelia poispäin koirasta, jolloin se voi alkaa vinkua, haukkua tai muulla tavoin elehtiä. Heti kun koira on hiljaa ja rauhallinen, palaa takaisin ja palkitse se namilla. Tee toistoja ja pidennä välimatkaa. Kun ulkoharjoitukset alkavat sujua, ne voidaan siirtää sisätiloihin.
Yksinoloharjoitukset ovi kiinni
Eroahdistunut koira reagoi voimakkaimmin silloin, kun se ei näe sinua. Siksi tärkeimmät harjoitukset tehdään oven kanssa. Pyydä koira huoneeseen ja odota, että se rauhoittuu. Sano koiralle vihjesana, kuten ”odota” tai ”hei hei”. Kävele ulos huoneesta ja sulje ovi. Avaa ovi heti, jotta koira ei ehdi hermostua. Oven aukaisu on koiralle palkinto, eikä muuta palkintoa välttämättä tarvita.
Rauhoita koira uudelleen ja vie se takaisin huoneeseen. Toista valitsemasi vihjesana, poistu huoneesta ja sulje ovi. Tee nopeita harjoituksia ja pidennä poissaoloaikaa hiljalleen. Harjoittele säännöllisesti päivittäin tehden esimerkiksi 5-10 sarjan harjoituksia ja palkitse koira harjoitussarjan jälkeen erikoisherkulla.
Harjoituksissa tärkeintä on, että avaat oven vasta, kun koira on hiljaa. Jos avaat oven, kun se vinkuu tai haukkuu, se toimii sille palkintona. Kun onnistuneita toistoja on enemmän, koira alkaa oppimaan, että ovi aukeaa vasta, kun se on rauhallinen.
Ota tavoitteeksi, että koira on aluksi yksin hiljaa huoneessa 30 sekuntia. Kun se onnistuu, pidennä tavoitetta 2 minuuttiin, sitten 5 minuuttiin, 10 minuuttiin jne. Aina ei kannata tavoitella pidempää aikaa, vaan voit tehdä vapaasti eripituisia harjoituksia. Näin tehtävästä ei muodostu liian vaikea koiralle.
Koiran jättäminen yksin kotiin
Oven takana odottaessasi koira vaistoaa, että olet läsnä, vaikka se ei sinua näekään. Kun koira osaa olla huoneessa yksin hiljaa 5-10 minuuttia, voit siirtyä seuraavaan vaiheeseen.
Toista edellisen vaiheen harjoitukset, mutta poistu nyt ulko-ovesta. Pidennä poissaoloaikaa ja välimatkaa pikkuhiljaa, mutta yritä pysyä aluksi kuuloetäisyydellä, jotta tiedät, milloin koira on hiljaa ja voit palkita sen palaamalla.
Etene 5 minuutista (esim. roskien vieminen) pikkuhiljaa puoleen tuntiin (esim. kauppareissuun).
Kun koira osaa olla yksin puoli tuntia, se osaa yleensä olla myös työpäivän pituisen ajan stressaamatta. Harjoituksia kannattaa jatkaa 1-2 tunnin harjoituksilla ennen ensimmäisiä työpäivän mittaisia yksinoloja.
Yksinoloharjoitusten aikana koiraa ei saa jättää yksin pidemmäksi ajaksi, kuin se on oppinut olemaan.
Lisää harjoittelua ja totuttelua
Eroahdistuksesta kärsivä koira alkaa reagoida omistajansa lähtöön jo niin sanotuista lähtösignaaleista. Koira voi ahdistua jo omistajansa vaatteiden pukemisesta, kenkien laittamisesta tai avainten kilinästä.
Koiraa voidaan totuttaa lähtösignaaleihin toistamalla niitä, vaikkei olisikaan lähdössä. Pian se tottuu signaaleihin ja oppii suhtautumaan niihin välinpitämättömästi.
Koira pitää totuttaa myös siihen, että sitä ei huomioida, kun lähdet kotoa tai palaat kotiin. Siihen saa kiinnittää huomiota vasta, kun se on täysin rauhoittunut. Tutkimusten mukaan liiallisen huomion antaminen lisää eroahdistusta.
On hyvin yksilöllistä, miten nopeasti koira oppii olemaan yksin. Toiset koirat rauhoittuvat muutamassa viikossa, kun toiset vaativat kuukausien harjoittelua. Osa koirista voi vaatia ajoittaisia tai säännöllisiä yksinoloharjoituksia läpi elämän.
Mitä tehdä kun naapurin koira haukkuu tai ulvoo?
Naapurin koiran haukkuminen tai ulvominen johtuu yleensä eroahdistuksesta. Koirien aiheuttama melu on hyvin yleinen ongelma kerros- ja rivitaloissa. Se on myös yleinen keskustelun aihe asunto-osakeyhtiön eli taloyhtiön hallituksen kokouksissa. Naapurin koiran haukkumista ja ulvomista ei tarvitse sietää.
Omistaja vastaa koirastaan ja sen kouluttamisesta niin, että se ei aiheuta häiriötä naapureille. Koiran videokuvaaminen on erinomainen keino selvittää, mitä koira puuhaa yksin ollessaan.
Tärkein asia on ottaa asia ensin koiran omistajan kanssa puheeksi, koska omistajalla ei välttämättä ole aavistustakaan koiran käyttäytymisestä hänen poissa ollessaan. Yleensä keskustelu sujuu hyvässä hengessä ja voitte yhdessä miettiä ratkaisua ongelmaan.
Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi:
Haukkumisjärjestelyt (hiljainen huone, verhot alas, tv tai radio päälle, aktivointilelut)
Koiran kouluttaminen yksinoloharjoituksilla
Koiran vieminen hoitoon poissaolon ajaksi
Koiran liikunnan lisääminen, etenkin ennen yksinoloa
Aktivointilelujen käyttäminen
Haukunestopannan käyttäminen
Stressinhoitolaitteen käyttäminen
Koiran ja omistajan käytösterapia tai -neuvonta
Koiran vieminen ongelmakoirakouluttajalle
Koiran vieminen eläinlääkärille ja rauhoittavan lääkinnän hankkiminen
Muutto rivi- tai omakotitaloon
Toisinaan koiran kouluttaminen voi epäonnistua, eikä mikään ei tunnu auttavan ongelmaan. Koiran häiritsevän käytöksen johdosta naapurisopu jää silloin syntymättä.
Tällöin kannattaa nostaa asia esille taloyhtiön hallituksen kokouksessa ja jättää häiriöstä valitus isännöitsijälle, mikä voi johtaa kirjalliseen varoitukseen asukkaalle. Mikäli häiriö jatkuu varoituksesta huolimatta, voidaan asukkaan vuokrasopimus purkaa.
Jos asukas on asunnossa osakkeenomistajana voi asunto-osakeyhtiö ottaa asunnon hallintaansa enintään kolmeksi vuodeksi. Käytännössä huoneiston haltuunotto koiran aiheuttaman häiriön takia on harvinaista, mutta laillisesti mahdollista.
Lähtökohtaisesti omistajat ovat aina vastuussa koiriensa aiheuttamista meluhaitoista, joista suurin osa olisi ratkaistavissa isommalla panoksella yksinolon opetteluun. Yksinolon harjoittelu kannattaa aloittaa jo pentuna, mutta vanhakin koira voi vielä oppia.
Kesällä moni koiranomistaja kohtaa saman tilanteen: koira sukeltaa ojanpientareelle tai metsänreunaan ja hetken päästä hypähtää sivuun tai alkaa nuolla kuonoaan.
Syy löytyy usein nokkosesta. Ihmisille kasvin polte on tuttu kokemus, mutta polttavatko nokkoset koiria samalla tavalla ja voiko siitä seurata jotain vakavampaa?
Lyhyesti: Kyllä, nokkoset polttavat myös koiria, mutta useimmiten niillä seuraukset ovat lieviä ja nopeasti ohimeneviä. Reaktion voimakkuus riippuu turkista, ihon herkkyydestä ja altistuskohdasta.
Miksi nokkonen polttaa?
Nokkonen (Urtica dioica) on Suomessa yleinen ruohokasvi. Sen lehdissä ja varsissa on runsaasti onttoja polttiaiskarvoja (trikomeja), joiden kärki murtuu koskettaessa.
Vaikutusmekanismi on hyvin samankaltainen ihmisillä ja eläimillä. Karva toimii kuin pieni injektioneula: se lävistää ihon ja vapauttaa ärsyttävän kemiallisen seoksen.
Histamiini ja serotoniini aiheuttavat paikallisen tulehdusreaktion, joka näkyy punoituksena, turvotuksena ja kutinana.
Miten koira reagoi nokkoseen?
Useimmiten: lievä ja nopeasti ohimenevä reaktio
Tyypillisiä oireita ovat:
Äkillinen väistöliike tai hyppy pois kasvustosta
Paikallinen punoitus
Lievä turvotus
Kutina tai nuoleminen
Paksuturkkisilla roduilla iho ei usein edes altistu suoraan, jolloin näkyviä oireita ei synny lainkaan.
Herkät alueet
Pet Poison Helplinen mukaan oireita nähdään tavallisimmin alueilla, joissa turkki ei suojaa:
Kuono ja huulet
Silmänympärykset
Korvalehtien sisäpinnat
Vatsanalus
Tassujen polkuanturat
Lyhytkarvaisilla ja ohutturkkisilla roduilla reaktio voi muistuttaa ihmisillä nähtävää nokkosihottumaa.
Milloin kyse ei ole enää pelkästä ihoreaktiosta?
Nokkosen aiheuttama kosketusreaktio on yleensä paikallinen eikä systeeminen myrkytys ole tyypillinen. Jos koira kuitenkin:
Oksentaa
Raapii voimakkaasti suuta
Kuolaa runsaasti
Saa hengitysvaikeuksia
Muuttuu poikkeavan väsyneeksi tai horjuvaksi
on syytä hakeutua välittömästi eläinlääkärin arvioon. Tällöin kyse voi olla voimakkaasta yliherkkyysreaktiosta tai siitä, että koira on syönyt kasvia runsaasti ja ärsytys kohdistuu myös suun ja nielun limakalvoihin.
Vakavat reaktiot ovat harvinaisia, mutta nopea arvio on aina turvallisin vaihtoehto.
Vältä hieromista, jotta polttiaiskarvat eivät rikkoudu lisää.
Estä koiraa nuolemasta ärtynyttä kohtaa.
Tarvittaessa voidaan käyttää lemmikeille tarkoitettuja viilentäviä ja ihoa rauhoittavia valmisteita, kuten apteekeissa myyätävää Dermacoolia, joka on jäähdyttävä, kutinaa lievittävä spray koirille.
Valmisteet lievittävät kutinaa ja tukevat ihon paranemista, mutta useimmiten oireet häviävät ilman lääkitystä muutamassa tunnissa.
Jos koiralla on aiemmin todettu allergisia reaktioita tai atooppinen ihosairaus, ärsytys voi olla voimakkaampi ja eläinlääkärin arvio on herkemmin perusteltu.
Voiko koira syödä nokkosta?
Raakana nokkonen ärsyttää suun limakalvoja samalla mekanismilla kuin ihoa. Pieni maistaminen ei yleensä aiheuta muuta kuin ohimenevää epämukavuutta.
Luonnossa satunnainen altistuminen ei siis yleensä ole vaarallista terveelle koiralle.
Yhteenveto
Nokkoset polttavat koiria samalla biologisella mekanismilla kuin ihmisiä: polttiaiskarvat rikkoutuvat kosketuksessa ja vapauttavat ihoa ärsyttäviä yhdisteitä, jotka aiheuttavat paikallisen tulehdusreaktion.
Suurinta osaa koirista suojaa kuitenkin turkki, minkä vuoksi oireet jäävät tavallisesti lieviksi ja menevät nopeasti ohi ilman hoitoa.
Vakavat reaktiot ovat harvinaisia, mutta jos koiralle kehittyy hengitysoireita tai selvä yleisreaktio, tarvitaan välitöntä eläinlääkärin arviota.
Mikäli koira reagoi toistuvasti voimakkaasti kasveihin tai hyönteisten pistoihin, taustalla voi olla yliherkkyys, joka on syytä tutkia tarkemmin.
Koirat tekevät paljon söpöjä asioita, mutta yksi ihastuttavimmista on, kun ne kallistavat päätään. Voit yrittää muodostaa outoja ääniä koiralle nähdäksesi kuinka se kallistaa päätään sekavasta hämmennyksestä. Koiranomistajat tietävät pään kallistamisen tarkoittavan, että koiraa kiehtoo silloin jokin tavallisesta poikkeava. Mutta miksi ne tekevät niin? Asiantuntijoiden mukaan pään kallistamisella on paljon tekemistä koiran empatiakyvyn kanssa.
Koirat ovat kehittyneet ymmärtämään ihmisiä erinomaisen hyvin. Ne osaavat lukea meidän kehonkieltä, kasvojen eleitä ja puhekuvioita samaistuakseen meihin. Ne tunnistavat tiettyjä sanoja ja äänenpainoja, ja osaavat yhdistää ne esimerkiksi ruokaan, ulkoiluun tai leikkimiseen. Kun ne kallistavat päätään, ne yrittävät ehkä suodattaa kuullusta niille tuttuja osioita.
Vaikka koirat kuulevat taajuuksia, joita me emme, ne eivät ole yhtä taitavia kuin ihmiset selvittämään äänen alkuperää tai lähdettä.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan koirat pyrkivät päätä kallistamalla säätämään korvalehtensä tai ulkokorvansa kuulemaan paremmin, mistä ääni kuuluu. Kun muodostat outoa ääntä, saattaa koira ajatella, ”Onpa outoa. Parempi selvittää kuuluuko tuo ääni todella ihmisestäni.”
Ne yrittävät kuulla paremmin
On myös ehdotettu, että koirat kallistavat päätään kuullakseen sanomamme toisella korvalla paremmin.
Pään kallistaminen voi olla reaktio myös visuaalisiin vihjeisiin, ei pelkästään kuulovihjeisiin. Koirakirjailija Stanley Corenin mukaan koiran kuono voi vaikeuttaa äänilähteen näkemistä. Kallistamalla päätään, koira näkee kasvomme selkeämmin ja osaa tulkita ilmeitämme paremmin. Siinä ne ovat erityisen hyviä.
Kuva: Jazz Guy [CC BY 2.0 https://creativecommons.org/licenses/by/2.0/, via Wikimedia CommonsSe voi olla osa koiran viestintää
Kallistamalla päätään koira saattaa pyrkiä viestittämään, että ”kuuntelen sinua ja yritän ymmärtää mitä sanot.”
Ne tietävät sen olevan söpöä
Joidenkin mukaan kallistaminen on sosiaalinen signaali – koira on oppinut, että reagoimme tiettyyn asentoon positiivisemmin. Koska se on niin söpöä, se saa todennäköisemmin palkinnoksi huomiota ja rapsutuksia.
Mikä ikinä syy sitten onkaan, koiran pään kallistaminen on yksi söpöimmistä asioista maailmassa!
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.