Nokkonen (Urtica dioica) on polttava ruohokasvi, jota käytetään muun muassa ravintona, paperin ja kankaan valmistuksessa sekä tuholaiskarkotteena. Sen polttavuus johtuu lehdissä ja varressa kasvavista polttiaiskarvoista, joiden pinta murtuu koskettaessa, ja sisältä ryöpsähtää muurahaishapon kaltaista nestettä. Polttiaiskarvat sisältävät muun muassa asetyylikoliinia, histamiinia, serotoniinia, muurahaishappoa, etikkahappoa, sitruunahappoa, foolihappoa, pantoteenihappoa, biotiinia ja koliinia.
Ihmisillä nokkosenpisto voi herkille ihoalueille osuessaan aiheuttaa polttavan tunteen. Polttavatko nokkoset koiria?
Koirat reagoivat nokkosiin hyvin yksilöllisesti. Toiset koirat voivat hypätä huoletta nokkospuskaan tekemään tarpeensa, kun toiset pinkaisevat pakoon ensimmäisen piston saadessaan. Nokkoset kyllä polttavat myös koiria, mutta suojaavan turkkinsa ansiosta ne ovat huomattavasti vähemmän herkkiä nokkosenpistoille. Lyhytkarvaisilla roduilla nokkosenpistot voivat aiheutta nokkosihottumaa samalla tavoin kuin ihmisillä.
Herkillä koirilla nokkosenpistot voivat aiheuttaa ihon punoitusta, turvotusta ja kutinaa. Tämä koskee erityisesti kehon alueita, jotka eivät ole turkin peittämiä, kuten tassujen polkuanturat ja kasvojen osat.
Lievät nokkosen aiheuttamat oireet menevät yleensä nopeasti ohi, mutta niitä voi halutessaan hoitaa apteekeista ja lemmikkitarvikeliikkeistä saatavilla viilentävillä, desinfioivilla ja tulehduksia helpottavilla voiteilla ja suihkeilla (esim. Dermacool, EMT ja Vetramil).
Mikäli koiralla esiintyy nokkosten kanssa kosketuksessa olon jälkeen oksentelua, suun raapimista tai pahimmillaan hengitysvaikeuksia, koordinaation puutetta tai nykimistä, vie koira välittömästi eläinlääkäriin.
Tämä emun poikanen ei voisi olla enemmän innoissaan päästessään leikkimään perheen koiran kanssa.
Hilpeä poikanen odottelee ensin kärsivällisesti koiraystäväänsä. Kun se saapuu, emu kierähtää kerran lattialla ja alkaa matkimaan ilmeisesti aiemmin näkemiänsä koiran eleitä.
Koira kävelee rauhallisesti ympäri huonetta emun tanssiessa sen ympärillä.
Koirat tekevät paljon söpöjä asioita, mutta yksi ihastuttavimmista on, kun ne kallistavat päätään. Voit yrittää muodostaa outoja ääniä koiralle nähdäksesi kuinka se kallistaa päätään sekavasta hämmennyksestä. Koiranomistajat tietävät pään kallistamisen tarkoittavan, että koiraa kiehtoo silloin jokin tavallisesta poikkeava. Mutta miksi ne tekevät niin? Asiantuntijoiden mukaan pään kallistamisella on paljon tekemistä koiran empatiakyvyn kanssa.
Koirat ovat kehittyneet ymmärtämään ihmisiä erinomaisen hyvin. Ne osaavat lukea meidän kehonkieltä, kasvojen eleitä ja puhekuvioita samaistuakseen meihin. Ne tunnistavat tiettyjä sanoja ja äänenpainoja, ja osaavat yhdistää ne esimerkiksi ruokaan, ulkoiluun tai leikkimiseen. Kun ne kallistavat päätään, ne yrittävät ehkä suodattaa kuullusta niille tuttuja osioita.
Vaikka koirat kuulevat taajuuksia, joita me emme, ne eivät ole yhtä taitavia kuin ihmiset selvittämään äänen alkuperää tai lähdettä.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan koirat pyrkivät päätä kallistamalla säätämään korvalehtensä tai ulkokorvansa kuulemaan paremmin, mistä ääni kuuluu. Kun muodostat outoa ääntä, saattaa koira ajatella, ”Onpa outoa. Parempi selvittää kuuluuko tuo ääni todella ihmisestäni.”
Ne yrittävät kuulla paremmin
On myös ehdotettu, että koirat kallistavat päätään kuullakseen sanomamme toisella korvalla paremmin.
Pään kallistaminen voi olla reaktio myös visuaalisiin vihjeisiin, ei pelkästään kuulovihjeisiin. Koirakirjailija Stanley Corenin mukaan koiran kuono voi vaikeuttaa äänilähteen näkemistä. Kallistamalla päätään, koira näkee kasvomme selkeämmin ja osaa tulkita ilmeitämme paremmin. Siinä ne ovat erityisen hyviä.
Kuva: Jazz Guy [CC BY 2.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0)], via Wikimedia CommonsSe voi olla osa koiran viestintää
Kallistamalla päätään koira saattaa pyrkiä viestittämään, että ”kuuntelen sinua ja yritän ymmärtää mitä sanot.”
Ne tietävät sen olevan söpöä
Joidenkin mukaan kallistaminen on sosiaalinen signaali – koira on oppinut, että reagoimme tiettyyn asentoon positiivisemmin. Koska se on niin söpöä, se saa todennäköisemmin palkinnoksi huomiota ja rapsutuksia.
Mikä ikinä syy sitten onkaan, koiran pään kallistaminen on yksi söpöimmistä asioista maailmassa!
Rakas koiraystäväsi ei ole lehmä, joten saatat ihmetellä, kun näet sen syömässä ruohoa. Onneksemme useimmat tutkijat ovat sitä mieltä, että siitä ei kannata huolestua. Mutta mikä saa ne hotkimaan pihanurmikkoa? Onko se nälissään? Tylsistynyt? Sairas? Onko ruohon syömisestä sille haittaa?
Ruoaksi tarkoittamattomien asioiden syömistä kutsutaan termillä pica. Joskus pica voi tarkoittaa, että koiralla on jonkinlainen ravitsemuksellinen puutos, kun taas etenkin pennuilla ja nuorilla koirilla se on usein vain merkki tylsistymisestä.
Monet koirat rakastavat ruohon mutustelua ja osalle siitä on kehittynyt osa päivittäisiä rutiineja. Villejä koiria tarkkailemalla on saatu selville, että ruohon syöminen on melko yleistä ja se voi olla jopa luonnollista. Luonnonvaraiset koirat syövät myös hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Myös monet eläinlääkärit ovat sitä mieltä, että se on täysin normaalia käytöstä.
Miksi koira syö ruohoa?
Evoluution ja kesyttämisen myötä koirat eivät ole enää esi-isiensä kaltaisia. Ennen koirat söivät saaliinsa kokonaan – mukaan lukien kasvinsyöjäeläinten vatsalaukun sisällön. Nykykoirat pitävät kasveja enemmänkin vaihtoehtoisena ravinnonlähteenä.
Koirat ovat kissojen tavoin lihansyöjiä, mutta eivät kaikkiruokaisia. On olemassa useita syitä, miksi ruoho voi maistua koiralle.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan koira syö ruohoa, koska se ei tunne oloaan hyväksi. Se etsii luonnollisen parannuskeinon ilma- ja vatsavaivoihinsa, ja ruohoa on usein saatavilla. Ruoho kutittaa kivasti kurkkua ja vatsaonteloa, saaden koiran lopulta oksentamaan ja voimaan taas paremmin. Toisten mielestä koirat eivät voi olla niin älykkäitä, että ne osaisivat itse säädellä mahalaukkunsa toimintaa.
Vaikka koirat eivät tyypillisesti syö ruohoa kovin paljoa, ne voivat napostella sitä pieniä määriä ja oksentaa pian sen jälkeen. Tämä voi johtua yksinkertaisesti ruohon rakenteesta. Sitä on mukava pureskella.
On tutkittu, että suurin osa ruohoa syövistä koirista ei kuitenkaan ole kipeitä ja alle neljännes niistä oksentaa laiduntamisen jälkeen.
Muita mahdollisia syitä ruohon syömiselle ovat:
ruoansulatuksen parantaminen,
suolistomatojen hoito,
koira yksinkertaisesti pitää ruohon mausta tai rakenteesta
jonkin ravitsemuksellisen tarpeen täyttäminen, kuten kuidun saanti
Eräs tarina kertoo kääpiövillakoirasta, jolla oli tapana syödä ruohoa päivittäin seitsemän vuoden ajan ja oksentaa joka kerta sen jälkeen. Kolme päivää siitä, kun koira laitettiin kuitupitoiselle ruokavaliolle, se lopetti ruohon syömisen kokonaan.
Koiranpentu voi syödä ruohoa, koska se on pitkästynyt.
Pitääkö koiran ruohon syöminen estää ja jos, niin miten?
Mikäli epäilet, että koira syö ruohoa, koska se on pitkästynyt, kannattaa varmistaa, että se saa tarpeeksi liikuntaa. Järjestä koirallesi mukavaa tekemistä, kuten pallon tai frisbeen heittelyä ja noutoa, leikkejä, agilityä tai edes joku kiva puru- tai aktivointilelu. Esimerkiksi KONG-leluista löytyy paljon hyviä, luonnonkumista valmistettuja ja kestäviä vaihtoehtoja.
Mikäli epäilet, että koiran pica-käyttäytyminen johtuu jostakin ravitsemuksellisesta puutteesta, voit kokeilla koiranruoan vaihtamista parempaan, erityisesti kuitupitoiseen vaihtoehtoon.
Vaikka useimmat asiantuntijat ovat yhtä mieltä, että ruohon syöminen sinällään ei ole koiralle kovin haitallista, kannattaa muistaa, että tietyt nurmikoilla käytettävät torjunta-aineet voivat olla myrkyllisiä. Myös monet kodin ja puutarhan kasvit ovat myrkyllisiä, ja voivat joutua elimistöön ruohon syömisen yhteydessä. Eläimille myrkylliset kasvit löydät esimerkiksi täältä.
Kun Sessen tassut nykivät nukkuessaan, näkeekö se todella unta jänisten jahtaamisesta?
Todennäköisesti, vastaavat tutkijat. Jänöjusseista voidaan olla montaa mieltä, mutta tutkimukset ovat osoittaneet, että koirat eivät ainoastaan näe unia, vaan ne luultavasti näkevät ihmisten tavoin unia valveilla olon toimistaan.
”Koirat näkevät unia”, sanoo Brittiläisen Kolumbian yliopiston professori ja Do Dogs Dream (WW Norton Co 2013) -kirjan kirjoittaja Stanley Coren yksiselitteisesti.
Koirat nukkuvat enemmän kuin ihmiset ja niillä on mieltymys ottaa usein lyhyitä päiväunia. Mutta niiden unen rakenne muistuttaa huomattavasti ihmisten unta. Koiran uni koostuu ihmisten tavoin vaiheista: hereilläolosta, keskivaiheen unesta, syvästä unesta ja REM-unesta (engl. Rapid Eye Movement).
Vuonna 1977 Physiological Behavior -julkaisussa julkaistussa tutkimuksessa seurattiin kuuden pointterin aivotoimintaa 24 tunnin ajan. Seurantajakson aikana koirat olivat:
44 prosenttia ajasta valppaustilassa,
21 prosenttia uneliaassa tilassa,
23 prosenttia hidasaaltoisessa unessa ja
12 prosenttia ajasta REM-unessa.
REM-uni on yksi nukkumisen vaihe, jonka aikana tapahtuu suurin osa unien näkemisestä. Sen aikana kehon lämpötila, pulssi ja hengitys ovat epäsäännöllisiä ja autonominen hermosto on aktivoituneena.
Tutkimuksen koirilla unet olivat keskimäärin 45 minuutin mittaisia ja hereilläolojaksot 38 minuutin mittaisia. REM-univaihe kesti keskimäärin kuusi minuuttia ja sitä esiintyi 20 minuutin välein. Eniten koirat nukkuivat iltayhdeksän ja aamuneljän välisenä pimeänä aikana.
Ihmiset näkevät unia sekä REM-unessa että ”tavallisessa unessa”, mutta unet, jotka he muistavat herättyään ovat yleensä REM-unen aikana nähtyjä. Tässä univaiheessa unet ovat muistettavampia ja usein outoja. Ihmiset myös heräävät helpommin heti REM-vaiheen päättymisen jälkeen.
Rotatkin näkevät unia
Vuonna 2001 julkaistussa tutkimuksessa (pdf) selvisi, että rotat näkevät unia – tai ainakin niiden aivot tekevät samanlaisia asioita unen aikana kuin ihmisten aivot.
Tutkijat tallensivat ensin rottien aivoneuronien toimintaa niiden suorittaessa toistuvasti samaa labyrinttitehtävää. Seuraavaksi he tallensivat samojen neuronien toimintaa REM-univaiheen aikana.
Noin 44 prosentista REM-univaiheista rottien aivotoiminnasta löytyi samankaltaisuuksia verrattuna labyrinttitehtävän suorittamiseen hereillä ollessaan. Vaiheet kestivät muutamia minuutteja kerrallaan.
Tutkimukset osoittivat, että rottien aivotoiminnassa esiintyi samankaltaisuuksia unen ja päivän aktiviteettien aikana. Eläimet näyttivät siis käyvän REM-unessa läpi valveillaolon aikaisia tapahtumia.
Unta näkevät koirat
Löytö, jonka mukaan rotat todellakin näkevät unia osoittaa, että unien näkeminen on yleistä nisäkkäiden keskuudessa. Itse asiassa kevyttä unta on havaittu kaikilla selkärankaisilla ja myös osalla selkärangattomista eläimistä.
Syy, miksi unien näkeminen vaikuttaa eläimillä yleiseltä, uskotaan liittyvän oppimiseen ja muistiin. Nukkuminen edistää muistijälkien muodostumista, parantaa ruumiillista ja henkistä suorituskykyä, suojaa sairauksilta ja edistää yleistä hyvinvointia. Univaje voi haitata muistia muiden terveyshaittojen ohella.
Nukkuminen lisää jotain oppimis- ja muistamisprosessiin. Se voi liittyä päivän aikana koettujen asioiden kategorisointiin ja tutkimusmatkailuun seurauksettomassa ympäristössä. Unessa aivot yrittävät löytää polkuja ja yhteyksiä koettujen asioiden välille.
Koirat siirtyvät tavallisesta unesta REM-uneen noin 20 minuutin unen jälkeen. REM-uni kestää niillä noin 2-3 minuuttia. Koiran omistajat ovat varmasti huomanneet, että joskus eläimen nukkuessa sen hengityksestä tulee epäsäännöllistä. Pennuilla ja vanhoilla koirilla myös lihakset voivat nykiä.
Sekä ihmisillä että koirilla suurista lihaksista vastaa aivorungon osa, jota kutsutaan aivosillaksi. Pennuilla aivosilta on alikehittynyt ja siksi niiden lihakset voivat nykiä nukkuessa enemmän kuin keski-ikäisillä koirilla.
Mistä koirat sitten näkevät unia?
”Koirat näkevät unia koiramaisista asioista”, Cohen sanoo. Pointterit näkevät unia metsästämisestä, dobermannit suojelu- ja pelastustehtävistä, noutajat asioiden noutamisesta. Koirat näkevät luontaiseen käytökseensä ja kokemiinsa asioihin liittyviä unia.
”Koirien unimallit näyttävät vastaavan aika tarkoin ihmisten unimalleja”.
Ihmiset näkevät unia samoista asioista, joista he ovat kiinnostuneita päiväsaikaan, mutta visuaalisemmin ja vähemmän loogisesti. Ei ole syytä olettaa, että eläimet olisivat tässä suhteessa erilaisia. Koska koirat ovat yleisesti ottaen hyvin kiintyneitä omistajiinsa, ne saattavat nähdä unia esimerkiksi omistajansa kasvoista ja hajuista, heidän miellyttämisestä ja ärsyttämisestä, leikeistä ja muista päiväaktiviteeteista.
Koiran koko voi tuntemattomasta syystä vaikuttaa unen pituuteen. Pienet koirat näkevät useammin, mutta lyhyempiä unia, kun taas isommat koirat näkevät unia harvemmin, mutta pidempiä.
Tämä bordercollie saattaisi nähdä unta esimerkiksi saippuakuplista.
Koiran uni on ihmisen unen kaltainen myös muilla tavoin. Jos koirat voivat nähdä unia, on todennäköistä, että ne näkevät myös painajaisia. Ainakin vinkuminen, lihasten voimakas nykiminen sekä hämmentynyt tai jopa pelokas käyttäytyminen herätessä viittaavat siihen.
Mielenkiintoisempi kysymys on, mistä koirat näkevät painajaisia? Tätä ei voida varmuudella sanoa, mutta asiaa voidaan spekuloida.
Ihmiset näkevät painajaisia pelkäämistään asioista, joten on kohtuullista olettaa, että myös koirat tekevät niin. Erona on, että ihmiset voivat kuvitella kaikkia mahdollisia ja mahdottomia skenaarioita. Koirat eivät aavistele tulevaisuutta tai visualisoi erilaisia mahdollisuuksia, joten niiden unet lienevät sidottu lähimuistiin.
Edellä mainitussa rottakokeessa rotat näkivät unia edellisenä päivänä tapahtuneista asioista – tässä tapauksessa labyrintissa juoksentelusta. Sama voi päteä myös koiriin. Ne näkevät painajaisia viimeaikaisista tapahtumista – eläinlääkärissä käynti, kynsien leikkuu, toisen eläimen kohtaaminen ja vastaavat ovat vain muutamia esimerkkejä sille negatiivisista muistikuvista.
Mutta koirilla on myös pitkäkestoinen muisti, eli ne muistavat asioita pitkienkin aikojen takaa. Ne muistavat, että eläinlääkäri on paha paikka ja jo sen pihalle ajaminen voi saada koiran vinkumaan. Ihmisten tavoin koiratkin muistavat huonon kohtelun ja traumaattiset tapahtumat pitkään – ja ne voivat tulla mukaan niiden uniin.
Pitääkö painajaisia näkevä koira herättää?
Asiantuntijoiden mukaan nukkuvan koiran pitäisi antaa levätä, vaikka se näkisikin painajaisia. Pelottavasta unesta kesken herätetty koira voi olla peloissaan tai jopa aggressiivinen.
Jos päätät herättää nukkuvan koiran, on parasta kutsua sitä ystävällisesti nimellä. Tärkeintä on, että se hämmästyisi mahdollisimman vähän yllättävää herätystä. Vaikka koiran painajaisunet voivat järkyttää sekä omistajaa että koiraa, niistä ei kannata huolestua.
Hyvä peti takaa hyvät unet
Koirat kaipaavat säännöllisiä lepohetkiä rauhallisessa ympäristössä. Ne hakeutuvat luontaisesti nukkumaan pehmeisiin paikkoihin, johon ne voivat kiertyä tuhisemaan.
Laadukkaassa omassa pedissä päivän aikana opitut asiat painuvat muistiin ja mieli virkistyy. Kun koiralla on oma ihana petinsä, omistajat saavat nukkua omassa sängyssään rauhassa.
Hyvä koiran peti on reilun kokoinen, jotta koira mahtuu sen päälle kokonaan myös kyljellä maatessaan. Pedin päällisen tai koko pedin olisi hyvä olla konepestävä.
Helposti palelevalle koiralle kannattaa valita lämmin, esimerkiksi samettinen peti. Runsasturkkinen koira puolestaan viihtyy paremmin lattiatyynyllä. Jos koira on kova kaivamaan tai pureskelemaan, muovinen petirunko, jonka sisällys on vaihdettavissa, on usein paras ratkaisu.
Peti kannattaa sijoittaa sivuun kulkureiteiltä, mutta kuitenkin niin keskeiselle paikalle, että koira pystyy tarkkailemaan omaa ”laumaansa” pedistään.
